Neuvolassa asioivat lähes kaikki lasta odottavat ja lapsiperheet. Vuosittain äitiys- ja lastenneuvolan palveluja käyttävät sadat tuhannet äidit ja isät lapsineen.

Suomalaiset arvostavat neuvolaansa; se on äänestetty suurimmaksi suomalaiseksi innovaatioksi Yleisradion järjestämässä yleisöäänestyksessä (2012). Valtakunnallisten asiakastyytyväisyyskyselyjen mukaan vanhemmat ovat neuvolan palveluihin tyytyväisiä.

Neuvolan työntekijöiden sekä sen kehittämisestä vastuussa olevien päättäjien ja johtajien kannattaa siis kuunnella perheitä herkällä korvalla.

Jos haluamme päästä perille siitä miten neuvolaa kannattaa kehittää, on hyvä pysähtyä kysymään ja pohtimaan mistä vanhempien tyytyväisyys neuvolaan kumpuaa? Silloin voimme hioa neuvolasta entistäkin paremman, ja vastata perheiden tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla.

Sama terveydenhoitaja

Suomalaista neuvolaa vastaavaa terveyspalvelua ei löydy muualta maailmasta. On ainutlaatuista, että sama terveydenhoitaja seuraa raskauden etenemistä ja tarjoaa myöhemmin perheelle ehkäisevän terveydenhuollon palveluita.

Yhdistetyssä äitiys- ja lastenneuvolassa perheen terveydenhoitaja ei vaihdu lapsen syntymän jälkeen, kun perhe siirtyy äitiysneuvolasta lastenneuvolan asiakkaaksi. Saman terveydenhoitajan ja perheen välinen yhteistyösuhde kestää parhaimmillaan noin seitsemän vuotta, aina raskauden ensi viikoista lapsen kouluikään saakka. Ihanteellisessa tapauksessa yhteistyö on jatkuvaa myös perheen ja neuvolan lääkärin välillä.

Perheelle tämä on turvallinen kokemus, kun tuttu terveydenhoitaja, ja mahdollisuuksien mukaan myös lääkäri, tuntevat heidät, tietävät mitä menneisyydessä on tapahtunut ja tulevat huolehtimaan heistä vastakin.

Jatkuva hoito on hyödyllistä

Useat tutkijat ovat todenneet hoitosuhteen jatkuvuuden olevan yhteydessä potilaan tyytyväisyyteen saamaansa hoitoon. Omaa, nimettyä lääkäriä tai hoitajaa arvostavat, ja siitä hyötyvät varsinkin paljon terveyspalveluja käyttävät ja erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat.

Tiedetään myös, että raskauden ja synnytyksen hoidossa naiset arvostavat hoitosuhteen jatkuvuutta ja toivovat tukea erityisesti vauvan syntymän jälkeiseen aikaan. Hoidon jatkuvuus edistää luottamuksen syntymistä ja kehittymistä sekä tukee palvelun asiakaslähtöisyyttä.

Perheiden tyytyväisyys ja luottamuksellinen suhde neuvolan henkilöstöön ovat keskeisiä neuvolapalvelun laadun mittareita. Ilman luottamusta vanhemman on vaikea ottaa neuvolassa puheeksi huoliaan ja vastaanottaa tarjottua tukea. Etäisessä hoitosuhteessa terveysneuvontakin voi kaikua kuuroille korville. Hoidon jatkuvuutta kannattaa siis vaalia, koska se on hyödyksi perheille.

Yhdistetty neuvola on asiakaslähtöinen

Uskomme, että hoidon jatkuvuuden hyödyt perheille tunnistetaan neuvolatyön arjessa. Kentällä ollaan yleisesti sitä mieltä, että neuvolapalvelujen kehittämisen tulee olla asiakaslähtöistä. Mutta miten asiakkaan näkökulma on huomioitu neuvolapalveluja organisoitaessa?

Varsinais-Suomessa hiljattain toteutetussa neuvolatutkimuksessa yhdistettyä äitiys- ja lastenneuvolaa käyttäneiden vanhempien kokemukset olivat useiden palvelun osa-alueiden osalta parempia kuin erillisissä neuvoloissa asioineiden vanhempien. Yhdistelmäneuvolan asiakkaina äidit ja isät saivat muun muassa enemmän kotikäyntejä sekä tukea liittyen terveysongelmiin ja vanhemmuuteen.

Hoidon jatkuvuus on siis yhteydessä siihen, millaiseksi vanhemmat saamansa neuvolapalvelut kokevat.

Hoidon jatkuvuus ei vaadi isoja investointeja eikä aikaa vieviä kehittämishankkeita, sillä yhdistelmäneuvolan konsepti on todettu jo toimivaksi. Tarvitaan vain rohkeutta ja määrätietoista työtä äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen yhdistämiseksi.

Näin entistä useammat perheet voivat kokea neuvolan paikaksi, jossa pysyvä yhteistyö tutun henkilökunnan kanssa turvaa molemminpuolista luottamusta sekä luo suotuisat lähtökohdat yksilöllisen tuen ja avun saamiseen.

Lue lisää:

Salla Sainio ja Eija Luoto, Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana. Teoksessa: Tuovi Hakulinen ja Päivi Kiuru (toim.) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 20.10.–21.10.2015 Helsinki – Neuvolapalvelut lähemmäksi perhettä. THL, Työpaperi 21/2015.

Tuominen M., Kaljonen A., Ahonen P., Rautava P. Does the organizational model of the maternity health clinic have an influence on women’s and their partners’ experiences? A service evaluation survey in Southwest Finland. BMC Pregnancy and Childbirth 2012, 12:96

Tuominen M., Kaljonen A., Ahonen P., Rautava P. Relational continuity of care in integrated maternity and child health clinics improve parents’ service experiences. International Journal of Integrated Care 2014, 14:e029.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *