EU:n rahoittama, mittava kolmivuotinen CHRODIS-hanke on kartoittanut terveyden edistämisen ja kansantautien ehkäisemisen hyviä käytäntöjä ja tietojen vaihtamista. Hankkeen päätöskokous järjestettiin helmikuun lopussa Brysselissä.

Kokouksen aloitti terveysasioista vastaava komissaari Vytenis Andiukaitis. Hän korosti, että terveyden edistämisen pitää alkaa jo syntymästä ja kattaa koko elämä siitä lähtien. Hän peräänkuulutti kaikenikäisten ja kaikkien terveyden edistämistä – erityisesti vähävaraisten ja vähän koulutettujen, jotka helposti jäävät palveluista sivuun.

Terveys on saatava komissaarin mukaan osaksi kaikkia politiikkoja väestön terveyserojen pienentämiseksi. Tärkeää on terveyden edistämisen lisäksi perusterveydenhuollon kehittäminen ja eri palvelut yhdistävän hoidon kehittäminen sitä tarvitseville.

Komissio on perustanut terveyden edistämisen ja kansantautien ehkäisemisen resurssikeskuksen ja nimennyt tälle työlle johtoryhmän, joka pohjaa työnsä mm. CHRODIS-hankkeen tuloksiin ja suosituksiin.

Kuolleisuus kansantauteihin vähenee Euroopassa

WHO:n Euroopan aluejohtaja Zsuzsanna Jakab esitteli YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Euroopassa ennenaikaista kuolleisuutta kansantauteihin pyritään vähentämään 1,5 prosentilla tulevina vuosina. WHO:n kuolleisuustiedot osoittavat, että trendi on tavoitteen mukainen, ja jopa sitä parempi.

Jotta tavoite voidaan saavuttaa, tarvitaan luotettavia tietoja ja päätökset on tehtävä eri hallinnonalojen ja eri maiden välillä yhdessä.

Euroopassa on onnistuttu esimerkiksi ehkäisemään tupakointia ja alkoholin käyttöä. Tupakointi on vähentynyt, erityisesti nuorilla. Alkoholinkulutus on vähentynyt koko Euroopassa 11 prosentilla 1990–2014, mutta huolestuttavasti alkoholiin liittyvät kuolemat ovat lisääntyneet 4 prosentilla.

Toinen huoli on ylipaino; jopa 20 prosenttia koululaista ovat lihavia ja joka toinen ylipainoinen tai lihava. Lasten ruokatottumuksiin on vaikutettava ja liikkumista edistettävä.

Terveyspolitiikan päälinjat

Euroopan kansantautien toimintaohjelma (European NCD Action Plan 2016–2025) linjaa tulevaa terveyspolitiikkaa. Se painottuu hyvään hallinnon kehittämiseen, terveyden seurantaan, arviointiin ja tutkimukseen, terveyden edistämiseen ja kansansairauksien ehkäisemiseen. Terveysjärjestelmiä on vahvistettava niin, että ne pystyvät vastaamaan kasvavaan kansantautien taakkaan ikääntyvässä maanosassamme.

Erityisesti mielenterveyttä, tuki- ja liikuntaelinten ja suun terveyttä on edistettävä. On parannettava kansantautien varhaista havaitsemista ja hoitoa, rokotuksia ja tartuntatautien kontrollia sekä sydän- ja verisuonitautien ja metabolisen oireyhtymän riskien arviointia ja hallintaa.

Tärkeää kansantauteja ehkäistäessä ovat terveiden elintapojen edistäminen vero- ja markkinointipolitiikalla, suolan käytön vähentäminen, aktiivisen elämäntavan ja liikkumisen edistäminen ja puhtaan ilman edistäminen.

Ian Forde OECD:sta painotti terveysjärjestelmien kestävyyden varmistamista. Julkisten terveysmenojen ennustetaan kasvavan vuoteen 2060 mennessä vähintään 7 prosentista 9,5 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Mikäli maat eivät pysty hillitsemään kasvua, ennustetaan osuuden nousevan jopa 14 prosenttiin.

OECD on osoittanut, että terveysjärjestelmät ovat tehottomia. Monissa maissa potilaat joutuvat käyttämään päivystyspalveluita, koska perusterveydenhuolto ei toimi. Tämä ei ole järkevää kansantaloudelle.

OECD muistutti, että mielenterveyden häiriöt on tärkeä kansantauti. Mielenterveyspotilailla on jopa 5-6 kertaa korkeampi kokonaiskuolleisuus kuin koko väestöllä ja kuolleisuus tavallisiin kansantauteihin on kaksinkertainen: tavalliset riskitekijät jäävät tunnistamatta ja hoitamatta.

Kansantauteja koskevien tietojen vertailukelpoisuutta on parannettava. Tietoja muun kuin terveydenhuollon antamasta epävirallisesta hoidosta, kuten omaishoitajista, on parannettava. Tietoa tarvitaan myös potilaiden kokemuksista ja koetusta terveydestä.

12 askelta

Kokouksessa julkaistiin CHRODIS-hankkeen kehittämät 12 askelta kansantautien taakan pienentämistä tavoittelevien toimien saamiseksi käytäntöön. Näitä periaatteita kannattaa soveltaa myös nykyisessä, mutta erityisesti uudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmässä.

  1. Suunnittele toimintasi huolella olemassa olevan tietämyksen ja tieteellisen näytön perustella
  2. Tunnista kohdeväestösi ja ota heidän mukaan toiminnan suunnitteluun ja arviointiin
  3. Varmista riittävät investoinnit ja resurssit
  4. Pyri kokonaisvaltaiseen toimintaan, mutta varo suunnittelemasta liian monimutkaista järjestelmää
  5. Tee yhteistyötä muiden osapuolten kanssa, niin terveydenhuollon, sosiaalihuollon kuin muiden alojen kanssa
  6. Opeta ja kouluta kaikki työntekijät toimimaan yhdessä laadukkaasti
  7. Kunnioita eettisiä periaatteita
  8. Huolehdi hyvästä hallinnosta
  9. Varmista toiminnan kestävyys ja kustannustehokkuus
  10. Huomioi terveyden tasa-arvo
  11. Arvioi toimintaasi jatkuvasti
  12. Kehitä toimintaasi hyödyntämällä jatkuvasti päivittyvää tietoa mm. hankkeen kotisivulta löytyvän CHRODIS-palvelualustan avulla. Sen avulla voit jakaa hyvän käytäntösi myös laajemmalle yleisölle, kaikkien yhteiseksi hyödyksi.
×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *