Aamupala ja koululounas antavat puhtia koulutyöhön – tutuista asioista on hyvä muistuttaa

Päätä särkee, ajatus ei kulje, keskittyminen herpaantuu tämän tästä ja väsyttääkin armottomasti; varmasti tuttu tunne jokaiselle ainakin silloin tällöin. Syy voi löytyä päivän aikaisesta ruokailusta: onko aamiainen jäänyt väliin tai lounas kuitattu naposteltavilla tai jopa makeisilla?

Maukas ja ravitseva ateria nautittuna kiireettömästi viihtyisässä ympäristössä ja mieluisassa seurassa on tavoite jokaiselle koululle ja oppilaitokselle. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemat suositukset Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus (2017) ja Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta – toisen asteen opiskelijaruokailusuositus (2019) antavat suuntaviivat kouluissa tarjottavan ruoan ravitsemuslaadulle, koulujen ja oppilaitosten ruokakasvatukselle ja ruokailun järjestämiselle. Kouluruokailu ja viihtyisä ruokatila ovat myös osa opetussuunnitelman mukaista opetus-, ohjaus- ja kasvatustehtävää. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret syövät joka päivä monipuolisesti ja täysipainoisesti.

Vain syöty lounas ravitsee

Ravitsemuksellisesti laadukkaiden aterioiden tarjoaminen ei kuitenkaan riitä, jos lounas ei syystä tai toisesta maistu oppilaille. Kouluterveyskyselyn mukaan koululounaalle osallistui vuonna 2019 päivittäin keskimäärin vain 64 % kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista, 70 % lukiolaisista ja 64 % ammattioppilaitoksen opiskelijoista. Aamupalan söi vastaavasti 59 % kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista, 65 % lukiolaisista ja 47 % ammattioppilaitoksen opiskelijoista.

Kun yläkoululaisilta kysyttiin syitä kouluruokailun väliin jättämiseen, he kertoivat syyksi mm. sen, että kouluruoka ei maistu, ruokajono on liian pitkä, muualla syöminen kiinnostaa enemmän ja kaveritkaan eivät käy koululounaalla.

Tehokas oppiminen ja jaksaminen koulutyössä edellyttävät ravitsevia aterioita ja palauttavia taukoja koulutyön lomassa, joten aterioiden väliin jättämisen seuraukset on hyvä tunnistaa.

Säännöllinen ruokarytmi auttaa jaksamaan ja keskittymään

Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan perusopetuksen kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa käyvät ja toisella asteella opiskelevat nuoret, jotka syövät säännöllisesti aamupalan ja koululounaan, pitävät muita yleisemmin koulunkäynnistä. Molemmat ateriat nauttivilla on myös vähemmän vaikeuksia opetuksen seuraamisessa sekä vähemmän koulu-uupumusta, sairauspoissaoloja ja luvattomia poissaoloja. Esimerkiksi kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista vaikeuksia opetuksen seuraamisessa on 11 %:lla ja koulu-uupumusta 9 %:lla niistä, jotka syövät molemmat ateriat säännöllisesti. Molemmat ateriat väliin jättävistä vaikeuksia opetuksen seuraamisessa on 32 %:lla ja uupumusta 28 %:lla.

Kuvio. Aamupalan ja koululounaan syömisen yhteys koulunkäyntiin, 8-9 lk. Lähde: Kouluterveyskysely 2019.

Entä jos aamupala ei maistu?

Kaikille aamupala ei maistu heti heräämisen jälkeen ja jos aamutoimille ei jätetä riittävästi aikaa, jää syöminen valitettavan monelta lapselta ja erityisesti nuorelta useana arkiaamuna väliin.
Rutiinien muuttaminen on hankalaa ja vaatii paneutumista, mutta asiaa voi ruveta korjaamaan pikku hiljaa toimintatapoja yksi kerrallaan muuttamalla. Muutoksen voi aloittaa vaikka aikaistamalla nukkumaanmenoa tai valmistamalla aamupalan jääkaappiin valmiiksi jo illalla. Usein vähän vanhemmatkin lapset ja nuoret tarvitsevat muutokseen vanhempien tukea ja konkreettista apua.

Aamupalan merkitykseen on havahduttu myös useissa ammattioppilaitoksissa tarjoamalla oppilaille aamupuuroa. Yhteinen aamupala lisää oppilaitoksen yhteisöllisyyttä opiskelijoiden ja henkilökunnan vapaamuotoisen kanssakäymisen kautta. Puuroruokailun tarkoituksena on myös kannustaa opiskelijoita aloittamaan opiskelupäivä syömällä terveellinen ja ravitseva aamiainen. Lisäksi maksuton aamiainen tukee terveyden tasa-arvoa, kuten koulu- ja oppilaitoslounaskin tarjoamalla kaikille oppilaille ruokailumahdollisuuden perhetaustasta riippumatta.

Kouluterveyskyselyn kunta- ja koulukohtaisista tuloksista ratkaisun avaimia

Kouluterveyskyselyn kunta- ja koulukohtaiset tulokset oppilaiden aamupalan ja kouluruokailun syömisestä ovat erinomainen tietopohja kouluruokailun kehittämiseen, yhteistyöhön huoltajien kanssa ja esimerkiksi kotitalouden tai terveystiedon oppituntien sisällön suunnitteluun. Tuloksia on hyvä käsitellä rehtorin ja opettajien kesken, opiskeluhuoltoryhmässä, vanhempainilloissa sekä oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa.

Jos koululounas tai aamupala jää koulun oppilailta usein väliin, syitä on hyvä selvittää oppilaitoskohtaisesti. Koulu- ja oppilaitosruokailusta puhuminen, yhdessä suunnittelu ja kehittäminen ovat hyviä keinoja lisätä tarjotun ruoan arvostusta ja ruokailuun osallistumista. Mukaan kehittämistyöhön tarvitaan oppilaiden ja rehtorin lisäksi keittiöhenkilökunta, opettajat sekä huoltajat.

Kouluruokailun kehittäminen yhdessä oppilaiden kanssa voi poikia monia hyviä ideoita. Tuore esimerkki on Espoon Järvenperän yläkoulusta, jossa oppilaita on nimetty kouluruokavaikuttajiksi. Kouluruokavaikuttaja-termi korostaa nuoren osallisuutta ja sitä, että oppilailla todella on vaikutusmahdollisuuksia. Oppilaiden kanssa keskustellaan kouluruoasta ja heidän ideoitaan kuunnellaan aidosti. Espoon koulussa on myös monin tavoin panostettu ruokailutilan viihtyisyyteen: ruokatauko on riittävän pitkä, ruokasali on kännykätöntä aluetta ja toisinaan kuullaan musiikkiesityksiä.

Koulun aikuisten läsnäolo ruokailutilanteessa ja heidän esimerkkinsä edistävät kouluruokailun viihtyisyyttä. Lisäksi aikuisten läsnäolo rauhoittaa ruokailutilannetta ja ehkäisee kiusaamistilanteita.

Aikuisten asenteet ja suhtautuminen kouluruokaan vaikuttavat merkittävästi lasten ja nuorten koulu- ja oppilaitosruokailun arvostamiseen ja koulussa syömiseen. Useissa kunnissa on huomattu, että kun vanhemmille annetaan mahdollisuus tutustua kouluruokailuun ja heidät otetaan mukaan kehittämistyöhön, voidaan vanhoja ennakkoluuloja purkaa ja luoda myönteistä ruokailmapiiriä.

Satsaus laadukkaaseen aamupalaan ja lounaaseen on samalla satsaus lasten ja nuorten terveyteen, hyvinvointiin ja oppimiseen. Mitäpä jos koulu- ja opiskelupäivän aterioinnille annettaisiin sille kuuluva arvo, ja kannustetaan lapsia ja nuoria syömään ravitseva ja maittava aamupala ja koululounas joka päivä.