”Tulevaisuuden sosiaalityö toimii mahdollisimman lähellä ihmisten elämänpiiriä. Sosiaalityö on matalalla kynnyksellä tavoitettavaa lähipalvelua, jolle on ominaista yhteisöllinen lähestymistapa ja yhteiskunnallinen näkökulma.”

Näin alkaa sosiaalityön tulevaisuutta selvittäneen työryhmän visio. Se tuo esiin sosiaalityön kokonaisvaltaisuuden, mikä on työn erityinen vahvuus. Samalla kun sosiaalityöllä on keskeinen tehtävä työikäisten ja työelämän ulkopuolella olevien ihmisten osallisuuden ja arkipäivän sujuvuuden edistäjänä, se turvaa osaltaan yhteiskunnan sosiaalista eheyttä. Toimiva sosiaalityö edesauttaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sosiaaliturvan uudistusten tavoitteiden saavuttamista.

Työryhmä pohti tulevaisuuden sosiaalityön tavoitteita ja tiivisti näkemyksensä neljään kohtaan:

  1. osaava ja vaikuttava sosiaalityö
  2. kumppanuuksia rakentava sosiaalityö
  3. osallistava ja valtaistava sosiaalityö sekä
  4. ilmiölähtöinen ja yhteiskunnassa vaikuttava sosiaalityö.

Millaisia tekoja sitten tarvitaan?

Jotta sosiaalityö pystyy tukemaan erilaisia asiakkaita muuttuvissa elämäntilanteissa, sen tulee kehittää työmenetelmiään aiempaa systemaattisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Monialaisessa työssä on rakennettava asiakkaiden tavoitteista lähteviä palveluita, joissa tuen tarve kyetään tunnistamaan sekä antamaan välitöntä apua.

Sosiaalityön on hyödynnettävä entistä paremmin asiakkaiden asiantuntemusta. Työn tulee perustua kasvokkain kohtaamiseen, ja sen on jalkauduttava sinne, missä asiakkaat ovat. Tarvittaessa on järjestettävä etsivää lähipalvelua.

Digitalisoituvissa palveluissa ja yhä enemmän ”itsepalveluun” perustuvassa yhteiskunnassa on ymmärrettävä digisyrjäytymisen riskit ja varmistettava, että kaikki palveluita tarvitsevat saavat niitä.

Selvityksen yksi johtopäätös on, että sosiaalityö on viranomaistyötä, jonka yksi työn väline ovat hallintopäätökset eli julkinen valta. Kuitenkin on huomattava, että iso osa työstä on luonteeltaan palvelutoimintaa, joka ei aina edellytä päätösten tekemistä ja perustuu vahvasti sosiaalityön ammatillisiin ja eettisiin periaatteisiin. Sosiaalityötä ei voi täysin sitoa hallinnollisiin rakenteisiin, sillä yksilöiden ja paikallisten yhteisöjen tarpeet muuttuvat.

Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön uudistaminen edellyttää valtakunnallista kehittämisohjelmaa, jossa esimerkiksi laajan pilotin avulla määritellään sosiaalityön paikat ja roolit uudistuvassa sosiaaliturvassa, palvelujärjestelmässä sekä paikallisissa toimintaympäristöissä.

Kehittämistyössä on hyödynnettävä Toimi-hankkeen, PRO SOS ja ISO SOS -hankkeiden sekä Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilun tuloksia.

Mainittujen kansallisten hankkeiden ja kokeilujen pohjalta on mahdollista edetä suoraan kokeilemaan uudentyyppisiä vaikuttavaksi havaittuja palvelukonsepteja sekä arvioimaan niiden kokonaisvaikuttavuutta. Arviointia varten on olemassa jo asiakastietojärjestelmään integroitu vaikuttavuusmittari sekä erilaisia osallisten hyvinvointia ja toimintakykyä osoittavia mittareita.

Kehittämisohjelman tavoitteet tulee myös sitoa soveltuvin osin sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen, jossa pyritään sovittamaan yhteen etuuksia ja palveluita.

Uudistuvat sosiaalityön palvelut tukevat samanaikaisesti asiakkaiden osallisuutta, osaamista, toimintakykyä ja työllistymistä. Asiakastyön on pohjauduttava henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen ja saman sosiaalityön ammattilaisen on vastattava sekä asiakassuunnitelmasta, sen toteutuksesta että arvioinnista.

Kehittämisohjelman toimeenpanossa on huomioitava, että kentällä eri sosiaalityön toimijoilla on paljon resursseja, osaamista ja voimavaroja. Mikään toimija ei kykene yksin saavuttamaan tavoiteltavia tuloksia, vaan kyse on aina monialaisesta yhteistyöstä. Sen perusperiaate on asiakkaiden tavoitteista lähtevä eteneminen.

Kehittämisohjelman päätavoite voisikin olla, miten asiakkaiden ja eri ammattilaisten osaaminen ja koko etuus- ja palvelujärjestelmä saadaan toimimaan siten, että se tuottaa aidosti myönteisiä hyvinvointivaikutuksia.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 2.10.2018 selvityshenkilöryhmän kirkastamaan aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuuden vision sekä valmistelemaan tiekartan ja toimenpide-ehdotukset liittyen työn tehtävään yhteiskunnassa, yhteisöissä ja yksilöiden kohdalla. Tehtävänä oli tunnistaa keskeiset ilmiöt ja toiminta-areenat, joissa sosiaalityön asiantuntemusta eniten tarvitaan sekä esittää ratkaisuja erilaisiin osaamistarpeisiin vastaamiseksi sekä vaikuttavien työmenetelmien ja monitoimijaisen yhteistyön edistämiseksi. Erityisenä lähtökohtana oli paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen asiakasohjauksen ja palvelujen saatavuuden näkökulmista.

Lue lisää:

Pekka Karjalainen, Anna Metteri ja Minna Strömberg-Jakka: Tiekartta 2030 – Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvitys

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *