Keskiviikkona 25.11. vietetään kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.

Naisiin kohdistuva väkivalta on globaali ihmisoikeusongelma, jolle koronaepidemia on maalannut astetta syvemmän harmaan sävyn kuluvan vuoden aikana. Avun hakemiseen ja sosiaalisiin suhteisiin vaikuttaneet rajoitustoimet, kotiin sulkeutuminen sekä heikentynyt taloudellinen tilanne ja huoli tulevasta ovat lisänneet merkittävästi perhe- ja parisuhdeväkivallan riskiä maailmanlaajuisesti.

Monessa Euroopan maassa järjestöt ja viranomaiset ovat raportoineet lähisuhdeväkivaltaan liittyvien yhteydenottojen ja avuntarpeen lisääntyneen koronapandemian aikana.

Vielä ei voida varmuudella sanoa, mikä pandemian vaikutus on ollut tai tulee olemaan väkivallan esiintyvyyteen. Selvää kuitenkin on, että useimmissa maissa epidemia on paljastanut puutteita väkivallan varhaisessa tunnistamisessa ja väkivallan uhrien palveluissa.

Apua väkivaltatilanteisiin haettiin aikaisempaa selvästi enemmän chat-palveluista

Myös Suomessa viranomaiset ja väkivallan uhreille apua ja tukea tarjoavat järjestöt ovat havainneet koronan vaikutukset lähisuhdeväkivaltaan. Poliisin perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät lisääntyivät tammi–kesäkuun välisenä aikana noin 12 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Kesällä ja alkusyksyllä hälytystehtävät laskivat, mutta ovat syksyllä lähteneet jälleen nousuun. Poliisi on myös havainnut merkkejä vakavan perheväkivallan lisääntymisestä.

Koronaepidemian aikana avuntarve kanavoitui erityisesti puhelin- ja chat-palveluihin, joihin avopalveluja tarjoavien järjestöjen painopiste siirtyi kevään aikana. Väkivallan uhreille palveluja tarjoavat järjestöt kykenivät myös lisäämään merkittävästi verkkopalvelujaan.

Nollalinjan auttavassa puhelimessa varmistettiin palvelun aukiolo vuorokauden ympäri ja varauduttiin myös palvelukapasiteetin nostamiseen. Väkivaltaa kokeneille tarkoitettujen auttavien puhelinten puhelumäärät kuitenkin laskivat kevään aikana, minkä on arvioitu johtuneen kotona vietetyn ajan lisääntymisestä ja vaikeudesta hakea apua väkivallan tekijän läsnäolon vuoksi.

Asiakasmäärän väheneminen havaittiin koronaepidemian alkaessa myös turvakodeissa, mihin vaikuttaneita syitä ei täysin tunneta. On arveltu, että turvakotipalveluihin ohjautuminen keskeytyi sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön vähenemisen myötä. Myös väkivallan tekijän tilaisuus kontrolloida väkivallan uhria ja pelko koronatartunnasta ovat mahdollisia syitä asiakasmäärien laskuun. Turvakotien asiakasmäärä palasi kuitenkin kohti normaalia kesäkuun alusta ja turvakodit ovat pysyneet auki koko koronaepidemian ajan.

Istanbulin sopimus velvoittaa myös kriisiaikoina

Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen sopimus eli ns. Istanbulin sopimus tuli voimaan Suomessa vuonna 2015. Sopimus velvoittaa jäsenmaita moniin lainsäädännöllisiin ja muihin toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi, uhrien auttamiseksi ja suojelemiseksi sekä väkivallan tekijöiden asettamiseksi vastuuseen teoistaan.

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE seuraa Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa Suomessa. NAPE on juuri asettanut järjestötyöryhmän, jossa on mukana useita väkivallan uhreille ja tekijöille apua tarjoavia järjestöjä.

Monet järjestöt ovat esittäneet huolensa naisiin kohdistuvan väkivallan erityispalveluiden järjestymisestä Suomen taloudellisen tilanteen heikentyessä ja erityisesti järjestöjen tuottamien palveluiden rahoituksen käydessä yhä epävarmemmaksi koronan seurauksena.

Valtiolla on vastuu huolehtia Istanbulin sopimuksen sisältämistä velvoitteistaan myös pandemian aikana. Siksi on tärkeää, että väkivallan ennaltaehkäisy ja sen varhainen tunnistaminen sekä uhreille tarkoitetut palvelut varmistetaan pandemian pitkittyessä ja jälkikorjausvaiheessa.

On todennäköistä, että usein piilossa pysyvän lähisuhdeväkivallan kasvun seuraukset näkyvät väkivallan palveluissa vasta vuosien päästä.

Lue lisää:

Nollalinja.fi

Koronaepidemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön

Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntia-arvio, syksy 2020.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *