Ensihoitopalvelusta kertyvä prosessi- ja potilastieto tuo parempaa tietoa päätöksenteon tueksi, ja auttaa näin arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta sekä ratkaisemaan sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyspalvelujen kriisiä. Hyvinvointialueiden kannattaa valmistautua KEJOn käyttöönottoon ja kerätä potilastietoa ensihoitopalveluistaan. Askel on ensimmäinen – joskaan ei ainoa – kohti päivystyspalveluiden vaikuttavaa päätöksentekoa.

Sairaalapäivystysten, ensihoitopalvelun, hätäkeskusten ja kotihoidon asiakasmäärien kasvu ja palvelujärjestelmän kuormitus ovat olleet julkisessa keskustelussa jo pitkään. Palveluiden ruuhkautuminen on useiden tekijöiden ja kehityskulkujen tulosta. Ongelma on monitekijäinen eikä ole ratkaistavissa vain yhtä hoitoketjun osaa kehittämällä.

Tarve nykyistä kattavamman tiedon saamiseksi ensihoidon palveluista ja niiden käyttäjistä, potilaista ja asiakkaista on suuri. Ensihoidossa on totuttu mittaamaan joidenkin hoitoketjun osien toimintaa, kuten esimerkiksi hälytystehtävien määrää. Valtakunnallisesti päivystyspalveluita tarvitsevien potilaiden keskeisiä tietoja ei kuitenkaan ole kerätty. Emme siis tiedä keitä potilaat ovat, kuinka sairaita he ovat, mitä palvelua heille annetaan ja miten he hyötyvät palvelusta.

Vajavaisesta tiedosta johtuen on mahdollista, että arvioimme päivystyspalveluiden kriisiytymisen juurisyitä vääriin oletuksiin perustuen. Siten myös korjaavat toimenpiteet voivat olla vääriä kokonaisuuden kannalta.

Päätöksenteon tueksi tarvitaan kattavaa potilastietoa kokonaiskuvasta

Tuomalla aiempaa kattavampaa potilas- ja asiakastietoa päätöksenteon tueksi koko päivystyspalveluiden ketjussa kotihoidosta jatkohoitoon – kuten ensihoitopalvelussa ollaan parhaillaan tekemässä – saadaan työvälineitä palveluiden parempaan kohdentamiseen.

Ensihoitopalvelun tietopohja muuttuu merkittävästi, kun turvallisuusviranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmä KEJO ja sen osana oleva kansallinen sähköinen ensihoitokertomus (EHK) korvaavat nykyisin käytössä olevat ensihoidon potilaskertomusjärjestelmät. Järjestelmä on tuotantokäytössä usean sairaanhoitopiirin alueella ja laajenee valtakunnalliseksi parin seuraavan vuoden aikana. Järjestelmän käyttöön ensihoitopalvelussa on säädöspohjainen velvoite.

KEJO ja EHK tulevat tuottamaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa ensihoitopalvelusta. THL:n rakentamalla Ensihoitopalvelun rekisterillä ja muilla THL:n ylläpitämillä kansallisilla rekistereillä tulee olemaan keskeinen rooli, kun ensihoitopalvelun toimintaa arvioidaan tietoperusteisesti. Jatkossa tarkastellaan ja mitataan ensihoitopalvelujen vaikuttavuutta potilastietojen perusteella pelkkien ensihoitotehtävien määrien ja kohteiden tavoittamisviiveiden sijaan. Muutos on välttämätön, ja se vie koko palvelujärjestelmän tietoon perustuvaa päätöksentekoa merkittävän harppauksen eteenpäin.

Kansallisesti vertailukelpoista tietoa tarvitaan myös muista päivystyspalveluista

Ensihoitopalvelusta saatava tieto ei kuitenkaan yksin ratkaise päivystyspalveluiden kriisiä. Tietoperusteinen päätöksenteko tulee ulottaa kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyspalveluihin.

Muutos vie kohti vaikuttavaa sote-palvelujärjestelmää, jossa tunnistetaan asukkaiden erilaiset tarpeet palveluille. Tällä tiellä eteneminen antaa avaimet palveluiden resurssiviisaaseen järjestämiseen ja tuottamiseen. Ensimmäinen askel on jo edessä, ja se tulee hyvinvointialueilla viipymättä ottaa.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.