Ensihoitopalvelun tietojen toisiokäyttö. Siinä kolme sanaa, joihin kiteytyy Suomen, ja jopa maailman mittakaavassa ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja tukea tutkimusta ja innovaatiotoimintaa yhdellä yhteiskunnan toiminnan kannalta kirjaimellisesti elintärkeimmällä alalla eli ensi- ja akuuttihoidossa.
Toisiokäytöllä tarkoitetaan sote-tiedon hyödyntämistä mm. tutkimuksessa, innovaatiotoiminnassa, tilastoinnissa ja opetuksessa sekä tulevien sote-maakuntien ohjauksessa, valvonnassa ja arvioinnissa.
Ensihoitopalvelun tietotuotanto perustuu tällä hetkellä alueellisiin ja järjestelmäkohtaisiin ratkaisuihin, joissa tietoa joudutaan usein kirjaamaan erikseen tilastointia, tutkimusta ja muuta toisiokäyttöä varten.
Nykytilanne on kouriintuntuvin niillä alueilla, joissa ensihoitopalvelun tietojen kirjaaminen tapahtuu paperisille Kelan SV210-lomakkeille. Näiden toisiokäyttö muussa tarkoituksessa kuin kierrätyspaperina edellyttää tietojen erillistä kirjaamista tietojenkäsittelyjärjestelmiin. Eli tietokoneelle.
Käytössä on joitakin sähköisiä kirjaamisalustoja, joiden tietosisällöt poikkeavat kuitenkin toisistaan. Lisäksi tietojen vertailu edellyttää usein sekä teknistä että sisällöllistä yhtenäistämistä.
Kertakirjaamisen periaate helpottaa tiedon toisiokäyttöä
Turvallisuusviranomaisten kenttäjärjestelmä KEJO tulee lähivuosina käyttöön ensihoitopalvelun kirjaamisalustana kaikkialla Suomessa. Ensimmäiset käyttöönotot tapahtuvat jo seuraavien kuukausien aikana.
KEJO ja sen sähköinen ensihoitokertomus (EHK) tuottavat ensihoitopalvelun tiedot toisiokäyttöä varten pääosin rakenteisena tietona ja suoraan operatiivisesta järjestelmästä eli kertakirjaamisen periaatteella.
EHK:n kehittämisen ohessa tapahtunut ensihoitopalvelun tietosisältöjen standardointi on suomalaisen ensihoitopalvelun kaikkien aikojen suurin tiedonhallinnan edistysaskel.
Standardoinnin ansiosta ensihoitopalvelun tiedot tulevat olemaan vertailukelpoisia ja rakenteisesti tuotettuja koko Manner-Suomessa. Erityisen merkittäväksi tämän edistysaskeleen tekee se, että ensihoitopalvelu koskettaa koko Suomen väestöä.
Ensihoitopalvelu on hätänumeron 112 kautta eniten tehtäville hälytettävä viranomainen, ja jokaisen lähipiiristä löytyy usein joku, joka on ollut ensihoitopalvelun potilaana.
Tietojen toisiokäyttö vähentää kirjaamiseen käytettävää aikaa esimerkiksi erillisten laskutusjärjestelmien osalta. Suurin hyötyjä on kuitenkin ensihoidon potilas, joka saa entistä laadukkaampaa ja turvallisempaa ensihoitoa, sillä ensihoidon tietopohja päätöksentekoa, kehitystyötä ja tutkimusta varten paranee kaikilla tasoilla.
Ensihoitopalvelun tiedot osaksi kansallista tietovarantoa
Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuonna 2019 Toivo-ohjelman, jonka tarkoituksena on mahdollistaa sote-uudistuksen tavoitteisiin pääseminen kehittämällä tiedolla johtamista päätöksenteon ja palvelujen kehittämisen tukena. Ohjelman tavoitteena on kehittää tulevien maakuntien tietojohtamista, valtakunnallisten viranomaisten tietotuotantoa ja tietovarantoja sekä niitä tukevia työvälineitä.
Toivo-ohjelma jakautuu kahteen hankkeeseen: Virta-hankkeen tavoitteena on maakuntien tiedolla johtamisen kehittäminen ja Valtava-hankeen tavoitteena on valtakunnallisen tietotuotannon uudistaminen.
Ensihoidon tiedonhallinnan ja tietotuotannon uudistaminen on osa Valtava-hanketta. Ensihoitopalvelun kansallista tietovarantoa valmistelevan projektin tavoitteena on pystyä tuomaan EHK:n tuottama potilastieto ja KEJOssa tuotettu muu kuin potilastieto toisiokäyttöön eri käyttäjäryhmille.
Ensihoidon tiedot hyödynnettävissä vuodenvaihteessa
Ensihoidon projektin osalta ensimmäiset tulokset tulevat ensihoidon ammattilaisten hyödynnettäväksi vuodenvaiheessa 2020-2021.
Valtava-hankkeen ensihoidon tiedontuotantolinja rakentuu pala kerrallaan vastaamaan KEJOa ensi vaiheessa käyttävien alueiden tarpeisiin. Tiedon käyttäjinä ovat ensi vaiheessa palvelun järjestäjät, yksityiset ja julkiset palveluntuottajat.
Tiedon vastaanoton, käsittelyn, analysoinnin ja raportoinnin tekninen infrastruktuuri rakentuu osana Valtava-hankkeessa tehtävää ICT-palveluiden kehitystyötä. Ensihoitopalvelun tarpeisiin ei siis rakennetta erillistä ratkaisua, vaan ensihoitopalvelun tietojen toisiokäytön järjestelmät ovat hyödynnettävissä ja monistettavissa myös muissa Valtava-hankkeen tiedontuotantolinjoissa.
Kuten operatiivisessa toiminnassakin, ensihoitopalvelu on ensimmäisiä sosiaali- ja terveydenhuollon ketjun lenkkejä myös tiedonhallinnassa ja tietojen toisiokäytön hyödyntämisessä.