Kun perheessä on väkivaltaa, pahan kierre tyypillisesti syvenee ajan kuluessa. Tiedämme, että perheväkivalta tulee viranomaisille ilmi vasta, kun väkivaltaa on esiintynyt jo pitkään. Usein perheenjäsenille kehittyy väkivallan jatkuessa muitakin kiperiä terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia. Apua saatetaan ajan mittaan hakea eri fyysisiin tai psyykkisiin oireisiin, ja lapset voivat oireilla kotona ja koulussa ennen kuin ongelmien varsinainen syy tulee esiin.

Kun avun äärelle lopulta päästään, on perheenjäsenillä tavallisesti jo useita tarpeita erilaisille palveluille, jotka sijaitsevat hajallaan toisistaan. Erään hollantilaisen tutkimuksen mukaan perheväkivallan uhria auttaa keskimäärin 17 eri tahoa. Tilanne kuormittaa sekä palvelujärjestelmää että avun tarvitsijaa, joka helposti väsyy eri luukuilla juoksemiseen.

Kokonaiskuvaa perheen tilanteesta ei muodostu millekään taholle.

Palvelut yhden oven taakse

Tuttuun siiloutumisen ongelmaan on kehitetty Suomessa hyviä yhteistoimintamalleja, kuten monialainen vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi kehitetty riskinarviointikokous MARAK tai lapsilähtöisesti perhepalveluja kokoava perhekeskustoimintamalli.

Kahdeksassa Euroopan maassa on viety perheväkivaltaa kokeneiden perheiden palvelujen kokoaminen vieläkin pidemmälle. European Family Justice Center -verkosto edistää perheoikeuskeskusten muodostamista eri alojen palvelujen kokoamiseksi väkivaltaa kokeneen perheen ympärille. Apua on tarjolla myös väkivaltaa käyttäneelle.

Perheoikeuskeskus eroaa suomalaisista ratkaisuista esimerkiksi siinä, että saman katon alle on koottu myös oikeuspalveluja, mukaan lukien perheväkivaltatapauksiin erikoistunut syyttäjä.

Esimerkiksi Belgian Antwerpenissa sijaitsevaan perheoikeuskeskukseen voi tulla matalalla kynnyksellä ja ilman ajanvarausta. Perheenjäsenten turvallisuuden parantaminen on toiminnassa ensisijaista. Apua annetaan perheenjäsenille heidän omien toiveidensa mukaisesti ja tarjolla on viranomaistoimijoiden lisäksi runsaasti järjestöjen toimintaa, voimaannuttavasta joogasta keskusteluryhmiin ja lasten tuettuun retkitoimintaan.

Korkean riskin perheiden rinnalla saatetaan kulkea jopa neljä vuotta. Väkivaltaa kokeneen perheen jäseniä tuetaan huolimatta siitä, päätyvätkö vanhemmat eroon vai ei. Samalla väkivaltaan syyllistynyt osapuoli tai osapuolet vastuutetaan teoistaan oikeudellisesti. Syyttäjä ja mahdollinen oikeusprosessi hyötyvät perheoikeuskeskuksen yhteistyöstä esimerkiksi näytön keräämisessä.

Case Manager tuntee perheen

Islannissa Reykjavikin perheoikeuskeskus on käynnistänyt toimintansa vasta viime keväänä. Tarjolla on Antwerpeniin verrattuna vielä selvästi vähemmän palveluja, mutta toiminta on käynnistetty poliisin, sosiaalityön, lastensuojelun sekä kansalaisjärjestöjen yhteistyönä. Myös juridinen konsultaatio on keskuksessa säännöllistä.

Älypuhelimet ovat helpottaneet elämäämme kokoamalla samaan käyttöliittymään esimerkiksi ystävät, viihteen, ajanhallinnan ja tiedonhaun. Älypuhelimen tavoin perheoikeuskeskus kokoaa saman katon alle jopa kymmeniä palveluja ja toimijoita, joihin väkivaltaa kokeneen tuli ennen itse etsiytyä. Koko prosessi on kyseisen perheen tilanteesta vastaavan tahon, Case Managerin, hallussa ja perheenjäsenten rinnalla kuljetaan väkivallan päättymiseksi ja turvallisuuden tunteen palauttamiseksi tarvittavan ajan.

Vastaavalle mallille ja yhteistyön syventämiselle olisi käyttöä myös Suomen olosuhteissa, kun sote-palveluja muutenkin kootaan yhteen maakunnallisiksi kokonaisuuksiksi.

Lue lisää:

MARAK – moniammatillinen riskinarviointi

European Family Justice Center Alliance

Perhekeskus thl.fi:ssä

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *