”En pidä siitä, että asioistani puhutaan ilman että olen paikalla.”

”Haluan kertoa itse omista asioistani.”

“Minulta pitää kysyä mielipide.”

Näin kommentoivat lapset kyselyssä, jonka teimme vammaispalvelujen asiakkaille 2017. Kyselystä valmistui raportti Osallisuus vammaissosiaalityössä on yhteistyötä – asiakkaiden kokemuksia.

Mitä saimme selville vammaisen lapsen kohtaamisesta sosiaalityössä? Että se on valitettavasti vielä aika lapsen kengissä.

Joka neljäs lapsista kertoi, että sosiaalityöntekijä ei ole koskaan kysynyt heidän mielipidettään. Liki 60 prosenttia oli sitä mieltä, että saa vaikuttaa asioihinsa huonosti tai melko huonosti. Vain pieni osa lapsista kertoi edes tavanneensa sosiaalityöntekijän.

Vammaissosiaalityössä ei siis vieläkään muisteta systemaattisesti pyytää lasta paikalle silloin, kun hänen asioistaan keskustellaan.

On hyvin tärkeää saada jo lapsena kokemus, että saa sanoa mielipiteensä, vaikka tuettuna. Lapsena opittu tapa ilmaista itseään kantaa aikuisuuteen, ja auttaa vammaista henkilöä elämään oman näköistä elämää.

Neljä asiaa, joita lapset toivoivat

YK:n vammaissopimuksen mukaan lapsilla on oikeus ilmaista näkemyksensä heihin vaikuttavissa asioissa. Sopimuksen mukaan heillä on myös oikeus saada ikänsä ja vammansa mukaista apua tämän toteuttamiseen. Lasten näkemysten selvittäminen on jo lainsäädännöstä lähtevä aikuisten velvollisuus, eikä vain jotakin mukavaa ja ylimääräistä.

Lasten toiveet vammaissosiaalityössä ovat lopulta melko yksinkertaisia toteuttaa.

  1. He haluavat olla vuorovaikutuksessa työntekijän kanssa.
  2. Jotta tämä onnistuu, he haluavat saada tukea vuorovaikutukseen, kuten tukiviittomia, kuvia tai sähköisiä apuvälineitä kuten tablettitietokoneita.
  3. He haluavat tavata itselleen sopivaan aikaan ja paikassa, joka on heille mieluisa ja turvallinen.
  4. He haluavat saada etukäteen materiaalia, jonka avulla valmistautua työntekijän tapaamiseen.

Perinteisesti vammaissosiaalityössä on ollut vain niukasti lapsille tarkoitettuja aineistoja, kuten esitteitä tai videoita. Se pieni määrä etukäteismateriaalia, jota on olemassa, on suunnattu aikuisille.

Apua on jo olemassa

Meillä on hyviä uutisia. Olemme VamO-hankkeessa (Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa) osin korjanneet materiaalien puutetta.

Testasimme hankkeessa lasten kanssa työskentelyyn tarkoitettuja materiaaleja, ja kokosimme ne samaan paikkaan.

Ne löytyvät Vammaispalvelujen käsikirjasta kohdasta ”Työkalupakki vammaisen lapsen näkemysten selvittämiseen” ja ovat vapaasti käytettävissä.

Lasten toiveet osallisuudelle eivät vaadi ihmeitä. Tärkeintä on, että lasten osallisuus otetaan sosiaalityössä vakavasti. Tämä toteutuu, kun aikuiset uskaltavat tehdä aloitteita lasten suhteen ja näyttävät kiinnostuksensa vammaisen lapsen mielipiteitä kohtaan.

Kirjoittajat työskentelivät VamO-hankkeessa 2016–2018.

Osallisuus vammaissosiaalityössä on yhteistyötä: asiakkaiden kokemuksia

Työkalupakki vammaisen lapsen näkemysten selvittämiseen (THL)

Vammaispalvelujen käsikirja (THL)

VamO-hankkeen sivut

Kommentit

Xsa

29.07.2019 13:31

Tässä artikkelissa esitellyt havainnot eivät koske vain sosiaalityötä, vaan voivat koskea myös terveydenhuoltoa ja koulua. Lisäksi eivät koske vain ns. vammaisia lapsia ja nuoria, vaan ylipäätään lapsia ja nuoria eri tahojen asiakkaina.
Kokemusta lapsen kanssa asioineena terveydenhuollossa ja koulussa ja näiden kokemusten kautta voi sanoa, että eri alojen asiantuntijat ja virkahenkilöt eivät huomioi lapsen mielipidettä asiakkaana, vaan ovat enemmän kiinnostuneet vain omista mielipiteistään ja näkemyksistään.
Myös lapsen huoltajan näkemykset saatetaan jättää huomioimatta, vaikka velvoitetaan osallistumaan tapaamisiin ja keskusteluihin.
Tähän voisi myös kiinnittää huomiota, koska tapaamisiin osallistuminen on sekä lapselle/nuorelle ja huoltajalle myös aikaa ja vaivaa vaativaa toimintaa.
On erittäin ikävää olla esim. lapsen poissa koulusta, aikuisen töistä ja tapaamisen päätyttyä tai jälkeen huomata, että on osallistunut tapaamiseen kuin paikalla olemisen panttina, mutta sanoilla ei ole ollut merkitystä eikä aitoa vuorovaikutusta ole tapahtunut. Eri alojen asiantuntijat ovat keskustelleet asioista keskenään ja lapsen/huoltajan paikallaoloa on vaadittu vain siksi, että tehdään näin tiedonsiirto eri virka-aloja edustavien tahojen välillä lailliseksi.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *