Kaikille on tähän mennessä varmasti jo selvinnyt, että sote-uudistus on suuruudeltaan ja vaikutuksiltaan mullistava rakenteellinen ja toiminnallinen muutos. Jos ja kun reformi saadaan maaliin, uudistuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen ja niiden ohjauksen, valvonnan ja seurannan rakenteet ja toimintatavat perustavanlaatuisella tavalla.
Tähän asti julkinen keskustelu on keskittynyt palvelujen järjestämiseen, tuottamiseen ja etenkin asiakkaan valinnanvapauteen liittyviin kysymyksiin. Uudistuksen toinen puoli: palvelujen ohjaus, valvonta ja seuranta ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Keskustelun painotukset ovat johtaneet myös väärinkäsityksiin. THL:n laatimaa, laajalle levinnyttä kuviota uudesta sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksesta ja valvonnasta on luettu kuin se olisi kuvaus tulevien sosiaali- ja terveyspalvelujen koko rakenteesta, jota alla oleva kuvio ei ole.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja valvonta uudessa rakenteessa. Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, s.48.
Tämä ei tarkoita, että valmisteilla oleva järjestämisrakenne olisi tätä kuviota yksinkertaisempi. Päinvastoin. Koko palvelujärjestelmän kuvaukseksi yllä oleva kuvio on liian yksikertainen. Jos kuvio kuvaisi kattavasti tulevaa sote-järjestelmää, täytyisi siihen piirtää lisää rahoituksen keräämistä ja kohdentamista kuvaavia, eri suuntiin osoittavia nuolia. Lisäksi kuvioon täytyisi lisätä myös ainakin Kela.
Mutta on huomattava, että kuvio tämänhetkisestä palvelujärjestelmästä on valmisteilla olevan järjestelmän kuviota vieläkin monimutkaisempi. Jos siis kuvion yksinkertaisuus kertoo jotain järjestelmän laadusta, olemme menossa parempaan suuntaan.
Sote-palvelut tarvitsevat ohjausta, seurantaa ja valvontaa
Sote-uudistuksessa vahvistetaan valtion ohjausta. Tämä on tärkeää, jotta uudistuksen keskeiset tavoitteet saavutetaan eli hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan, palvelujen yhdenvertaisuutta sekä saatavuutta parannetaan ja kustannuksia hillitään.
Ilman tehokasta ohjausta alueiden ja väestöryhmien väliset erot voisivat muodostua ongelmallisiksi, sillä maakunnista muodostuu toisiinsa nähden varsin erilaisia. Nykyjärjestelmään verrattuna muutos on joka tapauksessa oikeasuuntainen. Toisiinsa verrattuna hyvin erilaisten kuntien varaan perustuvassa nykyisessä järjestelmässämme on huomattavia alueellisia eroja ja vahva kunnallinen itsehallinto on estänyt valtion ohjauksen ulottumisen palvelujen tuotannon tasolle.
Tehokas ohjaus tarvitsee tuekseen seurantaa. Seurannan avulla muun muassa tunnistetaan maakuntien välisiä ja sisäisiä alueellisia ja toiminnallisia eroja sekä tarkemmin toiminnot joihin ohjausta tulee kohdistaa. Lisäksi seurannan avulla voidaan arvioida maakuntien suoriutumista ja niihin kohdistetun ohjauksen vaikutuksia.
Ohjaus ja seuranta eivät pelkästään riitä. Lisäksi viranomaisten tulee valvoa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuotannon lainmukaisuutta, jotta varmistetaan yhdenvertaisuus ja yksilön oikeudet.
Uudistuksen yhteydessä ollaan perustamassa uutta monialaista valvontaviranomaista, jolle kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon valvontatehtävät aluehallintovirastoilta ja Valviralta. Uudella viranomaisella on nykyisiä paremmat mahdollisuudet kohdentaa valvonnan resurssit vaikuttavasti ja kehittää valvonnan toimintatapoja.
Ohjaus, seuranta ja valvonta ovat edellytyksiä sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle – ja yksilön perusoikeuksien toteutumiselle. Jos toiminnoista ja niiden vastuuviranomaisista yritetään piirtää kuva, voi se vaikuttaa hämmentävältä.
Ei kuitenkaan anneta laatikkojen, pallojen ja eri suuntiin osoittavien nuolten hämmentää itseämme, vaan yritetään nähdä ne mahdollisuudet, joita kuva ilmentää.
Lue lisää:
Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 29/2017.