Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman valmistelu on puolivälissä. Ohjelmalla on viisi tavoitetta, joista yksi on toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.

Miten sen voi menestyksekkäästi saada aikaan?

Muutos vaatii pysyviä rakenteita monialaiselle yhteistyölle ja toimivia malleja eri sisältöalueille. Lisäksi mukana olevilla toimijoilla on oltava riittävästi resursseja, valtaa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ehkäisevän työn (hyte) osaamista.

Maaliskuun loppuun asti on meneillään kahden sote-uudistukseen liittyvän rahoituksen hakuaika. Niissä alueet voivat hakea valtionavustusta palvelujen kehittämiseen ja sote-rakenneuudistuksen valmistelua tukeviin hankkeisiin.

Jotta ohjelman tavoite palveluiden painotuksen siirtämisestä voi toteutua, on hyte-näkökulma olennaista muistaa myös näissä hauissa.

Edistävä ja ehkäisevä näkökulma mukaan rahoitushakuihin

Rakennerahoitushaku on suunnattu sote-palvelujen järjestämisen ja yhtenäistämisen kehittämiseen. Rahaa voidaan käytännössä käyttää esimerkiksi:

  • ohjauksen kehittämiseen
  • palveluverkkoa koskevaan selvitykseen ja suunnitelmaan
  • palveluketjujen ja -kokonaisuuksien määrittelyyn
  • palveluverkon ja palveluketjujen johtamisen kehittämiseen ja tiedolla johtamiseen
  • tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen yhtenäistämiseen ja
  • muiden kustannuskehityksen hillintään liittyvien toimien valmisteluun.

Jokaista kohtaa kannattaa tarkastella myös hyte-työn näkökulmasta. Miten se on resursoitu ja miten sitä johdetaan omalla alueella?

Tärkeää on tunnistaa myös yhteistyön paikat ja rakenteet alueella sekä soten sisällä, soten ja muiden alueellisten toimijoiden sekä soten ja kuntien ja järjestöjen kesken.

Tarkistuslista sote-keskuksen suunnittelijalle

Hyvät toimintamallit ja hankkeet eivät yksin riitä. Kuten jalkapallojoukkueessa, hyvien tulosten luomiseen tarvitaan yhteistä tahtoa ja tarkkaa koordinaatiota.

Sen tavoittelemista helpottamaan laadimme tarkistuslistan tulevaisuuden sote-keskuksen suunnittelijalle.

Ovatko hyvinvointijohtamisen rakenteet kunnossa?

  • Onko nimetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho (esimerkiksi perusterveydenhuollon yksikkö)?
  • Toimiiko sote-keskuksen sisäinen monialainen verkosto?
  • Onko tehty toimintasuunnitelma (esim. osana alueellista hyvinvointikertomusta tai järjestämissuunnitelmaa), jota myös seurataan säännöllisesti?
  • Arvioidaanko päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia sekä ennen että jälkeen päätösten?

Onko käytössä sekä sairauksia ehkäiseviä että hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja ja käytäntöjä?

  • Perusterveydenhuollossa: esimerkiksi neuvolat, kouluterveydenhuolto, elintapaneuvonta ja -ryhmät?
  • Erikoissairaanhoidossa: esimerkiksi savuttomat leikkaukset, lasten tukeminen aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa, mielenterveyspotilaiden tupakoinnin ehkäisy?
  • Ehkäisy sosiaalitoimessa: esimerkiksi rakenteellinen sosiaalityö?

Onko sovittu, miten eri toimijoiden järjestämät palvelut sovitetaan yhteen? Esimerkiksi

  • yhteistyö alle 30-vuotiaiden koulutus-, harrastus-, ja työllistymisohjauksessa (Ohjaamo)?
  • yhteistyö liikunta- ja ravitsemusneuvonnassa sote-keskusten ja kuntien välillä?
  • yhteistyö työttömien tai tiettyjä etuuksia saavien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä?

Onko sote-keskus säännöllisesti yhteydessä muihin toimijoihin alueellaan?

  • Sote-keskus koordinoi tai on jäsenenä alueellisissa monialaisissa verkostoissa (esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön, perhekeskustyön tai osallisuuden, turvallisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen verkostot)?
  • Sote-keskuksen tarjoama tuki kunnille ja järjestöille on varmistettu (esimerkiksi alueen kuntien hyvinvointikoordinaattoreiden koulutus ja verkostointi)?

Lisätietoja

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2022 : Ohjelma ja hankeopas (Valto) 

Toimivia toimintamalleja hankevalmistelun tueksi: Painopisteen siirtäminen raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön (thl.fi) 

Alueellinen hyvinvointijohtaminen (thl.fi)

Kommentit

Kalle Willman

12.03.2020 10:59

Kysymys Helena Keisaselle. Mihin tutkimuksiin perustuu väitteesi, että yhteys ensin sairaanhoitajaan on edullisempaa ja estää ruuhkia päivystyksissä ja laitoksissa? Käsitykseni mukaan sairaanhoitaja joutuu ottamaan kantaa hoidon kiireellisyyteen eli tekemään (alustavan) diagnoosin, mikä lain mukaan on lääkärin tehtävä. Minä lääkärinä en uskaltaisi ottaa ko. vastuuta puhelimessa.
Blogissa on taas paljon hyvää tarkoitusta. Ongelma vain on siinä, että ainoastaan saamalla ihmiset liikkumaan ja laihtumaan voidaan saada aikaan terveyshyötyjä. Muusta ei ole näyttöä. Nyt ollaan taas tekemässä samaa hölmöyttä kuin edellisen hallituksen sote-uudistuksessa, jossa käytettiin yli 200 miljoonaa kaikenlaiseen valmisteluun, mistä ei paljoa villoja käsiin jäänyt. Taas monet kuntien/kuntayhtymien viranhaltijat tulevat olemaan poissa tuottavasta työstä eivätkä ole palvelemassa kansalaisia. Katsokaa esimerkiksi Keski-Suomen kuntien suunnitelma hankkeeseen osallistumisesta:https://www.joutsa.fi/d5web/kokous/20201590-4-1.PDF. Verratkaa sitä taustalla olevan asetuksen kriteereihin ja ihmetelkää!
Kalle Willman eläkkeellä oleva ent. johtava lääkäri

Helena Keisanen

27.02.2020 09:29

Hyvällä alulla ollaan!
Odotan Soten lopulta tuovan selvyyden siihen että on terveyden hoitoa eikä vasta kallista sairaanhoitoa!
Neuvola järjestelmä on Suomessa hyvä, joten kehitetään sen sisälle lisää ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa joka ikäryhmälle!

Sairauksissa ensin yhteys sairaanhoitajaan (omanalueen hoitaja ). Hän esitutkii ja tarvittaessa lähettää eteenpäin lääkärille.
Näin on paljon edullisempaa ja ruuhkat päivystyksissä ja laitoksissa estetään.
Terveisin eläkeellä oleva hoitaja!

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *