Tiesitkö, että imetyksen edistäminen on yksi tehokkaimmista ja vaikuttavimmista keinoista edistää lasten ja imettävien äitien terveyttä? Rintaruokinta on sosiaalisesti oikeudenmukainen, taloudellisesti kannattava ja ekologisesti kestävä tapa tarjota ravintoa vauvalle.
Imetyksen lisääntyminen kohentaa terveyttä ja tuo myös säästöjä
Rintamaito vähentää imeväisten sairastavuutta ja kuolleisuutta sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa. Rintamaidon antama infektiosuoja on merkittävä lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana.
Imetetty vauva saa infektiosuojan korvatulehduksia, ripulitauteja, keuhkokuumetta ja virtsatieinfektioita vastaan. Rintaruokinnan on laskettu ehkäisevän 72 prosenttia ripulitaudeista ja 57 prosenttia hengitystieinfektioista johtuvista sairaalahoidoista. Infektioiden lisäksi rintamaitoravitsemus suojaa lasta myös atopia- ja aineenvaihduntasairauksilta. Imetetyillä lapsilla esiintyy vähemmän leukemiaa ja kätkytkuolemaa kuin korvikeruokituilla. Pitkäkestoinen imetys suojaa lasta myöhemmältä ylipainolta ja tyypin 2 diabetekselta.
Mikäli rintaruokinta toteutuisi nykyistä paremmin, voisi sen avulla maailmanlaajuisesti pelastua vuodessa 800 000 ihmishenkeä, joista suurin osa olisi alle kuuden kuukauden ikäisiä lapsia.
Lapsen lisäksi myös äiti hyötyy imetyksestä
Pitkä imetys suojaa äitiä myöhemmältä rintasyövältä. Jokainen imetetty vuosi vähentää rintasyövän suhteellista riskiä 4 prosenttia ja jokainen synnytys 7 prosenttia. Imetyksen avulla estetään vuositasolla noin 20 000 rintasyöpäkuolemaa maailmanlaajuisesti. Imetystä lisäämällä voitaisiin estää edelleen 20 000 rintasyövän aiheuttamaa kuolemaa. Imetys suojaa äitiä myös munasarjasyövältä ja tyypin 2 diabetekselta.
Britanniassa on tehty (Unicef 2012) arviointeja rintaruokinnan tehostamisen vaikutuksista sairauksien ehkäisyyn ja säästöihin. Imetyksen edistämisen tehostaminen ja rintamaitoruokintaan investointi lisäävät lasten ja äitien elämänlaatua vähentämällä akuutteja ja kroonisia sairauksia. Investointi rintamaitoruokintaan ja imetyksen edistämisen tehokkaisiin palveluihin antaisi todennäköisesti taloudellisen tuoton jo viiden vuoden sisällä, mahdollisesti jo vuoden päästä investoinnista.
Suomi imetyksen kansainväliseksi kärkimaaksi
Suomi on Euroopan tilastoissa kolmannella sijalla pitkään imettävistä maista. Meillä haasteena on tukea varhaisvaiheen imetyksen käynnistymistä ja täysimetyksen toteutumista 4–6 kuukauteen saakka. Suosituksen mukaisesti lisämaitoa ei tule antaa vastasyntyneelle ilman lääketieteellistä syytä, koska lisämaito vähentää täysimetyksen kestoa. Vuonna 2010 Suomessa kuitenkin yli kaksi kolmasosaa vastasyntyneistä sai lisämaitoa synnytyssairaalassa.
Imetyksen käynnistämiseksi suositaan varhaista ihokontaktia ja ensi-imetystä tunnin sisällä syntymästä. Myös synnytyssairaalan ympärivuorokautinen vierihoito, lapsentahtinen imetys ja tutittomuus tukevat imetystä. Rintamaito riittää useimmille normaalipainoisina syntyneille lapsille ainoaksi ravinnoksi ensimmäisen kuuden kuukauden ajan.
Kiinteä ruoka suositellaan aloitettavaksi maisteluannoksilla 4–6 kuukauden välillä lapsen valmiuksien mukaan, mutta ei ennen lapsen neljättä kuukautta. Maisteluannoksista huolimatta lapsen pääasiallinen ruoka on rintamaito kuuden kuukauden ikään saakka.
Ristiriitainen imetysohjaus hämmentää
Imetyksen edistämisen tehostamisen haasteena sekä äitiys- ja lastenneuvolassa että synnytyssairaalassa on ajantasaisen ja tutkimusnäyttöön perustuvan tiedon räätälöinti lasta odottaville ja lapsen saaneille perheille. Sekä neuvoloiden että synnytyssairaaloiden asiakkaat ovat kritisoineet saamaansa imetysohjausta ristiriitaisen tiedon vuoksi.
Synnytyssairaalat ovat enenevässä määrin kehittäneet vauvamyönteisyysohjelman mukaisia imetyksen edistämisen käytäntöjä. Vauva- ja perhemyönteisyysohjelman jalkauttaminen äitiys- ja lastenneuvoloihin on parhaillaan käynnissä, jotta imetyksen edistäminen yhtenäistyisi ja tehostuisi neuvoloissa. Esimerkiksi Norjassa on perusterveydenhuollon vauvamyönteisyysohjelman avulla saatu hyviä tuloksia imetyksen edistämisessä.
Suomessa neuvolapalvelujen kattavuus ja määräaikaiset terveystarkastuskäynnit mahdollistavat imetysohjauksen ja -tuen lähes kaikille perheille. Säännöllisten tapaamisten vuoksi neuvolassa on mahdollista varhain tunnistaa imetyksen riskiryhmiin kuuluvat vanhemmat ja kohdentaa heille räätälöityä tukea viiveettä.
Uudistettu Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022 tukee äitiys- ja lastenneuvolan sekä synnytyssairaalan henkilöstöä sekä yhteistyötahoja tavoitteen ”Suomi imetyksen edistämisen kansainväliseksi kärkimaaksi” saavuttamisessa.