Tiesitkö, että imetyksen edistäminen on yksi tehokkaimmista ja vaikuttavimmista keinoista edistää lasten ja imettävien äitien terveyttä? Rintaruokinta on sosiaalisesti oikeudenmukainen, taloudellisesti kannattava ja ekologisesti kestävä tapa tarjota ravintoa vauvalle.

Imetyksen lisääntyminen kohentaa terveyttä ja tuo myös säästöjä

Rintamaito vähentää imeväisten sairastavuutta ja kuolleisuutta sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa. Rintamaidon antama infektiosuoja on merkittävä lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana.

Imetetty vauva saa infektiosuojan korvatulehduksia, ripulitauteja, keuhkokuumetta ja virtsatieinfektioita vastaan. Rintaruokinnan on laskettu ehkäisevän 72 prosenttia ripulitaudeista ja 57 prosenttia hengitystieinfektioista johtuvista sairaalahoidoista. Infektioiden lisäksi rintamaitoravitsemus suojaa lasta myös atopia- ja aineenvaihduntasairauksilta. Imetetyillä lapsilla esiintyy vähemmän leukemiaa ja kätkytkuolemaa kuin korvikeruokituilla. Pitkäkestoinen imetys suojaa lasta myöhemmältä ylipainolta ja tyypin 2 diabetekselta.

Mikäli rintaruokinta toteutuisi nykyistä paremmin, voisi sen avulla maailmanlaajuisesti pelastua vuodessa 800 000 ihmishenkeä, joista suurin osa olisi alle kuuden kuukauden ikäisiä lapsia.

Lapsen lisäksi myös äiti hyötyy imetyksestä

Pitkä imetys suojaa äitiä myöhemmältä rintasyövältä. Jokainen imetetty vuosi vähentää rintasyövän suhteellista riskiä 4 prosenttia ja jokainen synnytys 7 prosenttia. Imetyksen avulla estetään vuositasolla noin 20 000 rintasyöpäkuolemaa maailmanlaajuisesti. Imetystä lisäämällä voitaisiin estää edelleen 20 000 rintasyövän aiheuttamaa kuolemaa. Imetys suojaa äitiä myös munasarjasyövältä ja tyypin 2 diabetekselta.

Britanniassa on tehty (Unicef 2012) arviointeja rintaruokinnan tehostamisen vaikutuksista sairauksien ehkäisyyn ja säästöihin. Imetyksen edistämisen tehostaminen ja rintamaitoruokintaan investointi lisäävät lasten ja äitien elämänlaatua vähentämällä akuutteja ja kroonisia sairauksia. Investointi rintamaitoruokintaan ja imetyksen edistämisen tehokkaisiin palveluihin antaisi todennäköisesti taloudellisen tuoton jo viiden vuoden sisällä, mahdollisesti jo vuoden päästä investoinnista.

Suomi imetyksen kansainväliseksi kärkimaaksi

Suomi on Euroopan tilastoissa kolmannella sijalla pitkään imettävistä maista. Meillä haasteena on tukea varhaisvaiheen imetyksen käynnistymistä ja täysimetyksen toteutumista 4–6 kuukauteen saakka. Suosituksen mukaisesti lisämaitoa ei tule antaa vastasyntyneelle ilman lääketieteellistä syytä, koska lisämaito vähentää täysimetyksen kestoa. Vuonna 2010 Suomessa kuitenkin yli kaksi kolmasosaa vastasyntyneistä sai lisämaitoa synnytyssairaalassa.

Imetyksen käynnistämiseksi suositaan varhaista ihokontaktia ja ensi-imetystä tunnin sisällä syntymästä. Myös synnytyssairaalan ympärivuorokautinen vierihoito, lapsentahtinen imetys ja tutittomuus tukevat imetystä. Rintamaito riittää useimmille normaalipainoisina syntyneille lapsille ainoaksi ravinnoksi ensimmäisen kuuden kuukauden ajan.

Kiinteä ruoka suositellaan aloitettavaksi maisteluannoksilla 4–6 kuukauden välillä lapsen valmiuksien mukaan, mutta ei ennen lapsen neljättä kuukautta. Maisteluannoksista huolimatta lapsen pääasiallinen ruoka on rintamaito kuuden kuukauden ikään saakka.

Ristiriitainen imetysohjaus hämmentää

Imetyksen edistämisen tehostamisen haasteena sekä äitiys- ja lastenneuvolassa että synnytyssairaalassa on ajantasaisen ja tutkimusnäyttöön perustuvan tiedon räätälöinti lasta odottaville ja lapsen saaneille perheille. Sekä neuvoloiden että synnytyssairaaloiden asiakkaat ovat kritisoineet saamaansa imetysohjausta ristiriitaisen tiedon vuoksi.

Synnytyssairaalat ovat enenevässä määrin kehittäneet vauvamyönteisyysohjelman mukaisia imetyksen edistämisen käytäntöjä. Vauva- ja perhemyönteisyysohjelman jalkauttaminen äitiys- ja lastenneuvoloihin on parhaillaan käynnissä, jotta imetyksen edistäminen yhtenäistyisi ja tehostuisi neuvoloissa. Esimerkiksi Norjassa on perusterveydenhuollon vauvamyönteisyysohjelman avulla saatu hyviä tuloksia imetyksen edistämisessä.

Suomessa neuvolapalvelujen kattavuus ja määräaikaiset terveystarkastuskäynnit mahdollistavat imetysohjauksen ja -tuen lähes kaikille perheille. Säännöllisten tapaamisten vuoksi neuvolassa on mahdollista varhain tunnistaa imetyksen riskiryhmiin kuuluvat vanhemmat ja kohdentaa heille räätälöityä tukea viiveettä.

Uudistettu Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022 tukee äitiys- ja lastenneuvolan sekä synnytyssairaalan henkilöstöä sekä yhteistyötahoja tavoitteen ”Suomi imetyksen edistämisen kansainväliseksi kärkimaaksi” saavuttamisessa.

Kommentit

Tuovi Hakulinen THL

08.01.2018 10:02

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan lapsiperheiden ruokasuositusten (2016) mukaan lapsen pääasiallinen ruoka on rintamaito kuuden kuukauden ikään saakka. Kiinteät ruoat suositellaan aloitettavaksi maisteluannoksilla 4-6 kuukauden iässä. Kiinteiden ruokien aloittamisen ohella imetystä suositellaan jatkettavaksi ainakin vuoden ikään ja perheen niin halutessa myös tätä pidempään. Rintamaito riittää ainoaksi ravinnoksi ensimmäisten 6 kuukauden ajan useimmille normaalipainoisina syntyneille lapsille D-vitamiinia lukuun ottamatta. Kaikille lapsille tarjotaan kiinteitä ruokia viimeistään kuuden kuukauden iässä ja tällöin ne ovat ravitsemukselliseksi tarpeen rintamaidon lisäksi.

Uusi suositus maisteluannosten antamisesta 4-6 kuukauden iässä perustuu viimeaikaiseen tutkimusnäyttöön (Käypä hoito -suositus: Ruoka-allergia 2014, Nwaru 2013, Roduit 2012). Sekä rintamaito että 4-6 kuukauden iässä alkava monipuolinen kiinteiden ruokien aloitus tukevat vauvan suoliston kypsymistä ja sietokyvyn kehittymistä, ja ehkäisevät allergioita ja atooppisia sairauksia.

Terveydenhoitaja

08.01.2018 08:17

Mutta kaikista imetyksen ylisanoista huolimatta imetysohjaus ei saisi olla pelkkää kirjoista toistettavaa imetysnatsismia. Täysimetys on herkkä muutoksille, ja jos perheessä on esimerkiksi useampia alle kouluikäisiä, sairautta, ristiriitoja tms. Haasteita, ei äidin välttämättä ole mahdollista imettää täysin vauvantahtisesti esim. Tiheän imun kausissa. Ainakaan jos ei ole vahvaa tukiverkostoa ympärillä tai puoliso kotona. Vanhemmuus on kuitenkin niin paljon muutakin kuin imetystä.

Leino

05.01.2018 15:59

Eikös maito ole vauvan pääasiallinen ravinto vuoden ikään asti, eikä vain 6kk ikään asti?

Puikula

04.01.2018 22:09

Hei,
Eikös vauvan pääasiallinen ravinto ole äidinmaito vuoden ikään saakka virallisten ravitsemussuositusten mukaan? Kiinteät valmiuksien mukaan 4-6kk iästä, mutta pääasiallinen ravinto kuitenkin äidinmaito vuoden ikään saakka.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *