Imetyksen edistäminen on tärkeä osa kansanterveyden edistämistä. WHO:n mukaan jokainen imetykseen sijoitettu dollari maksaa itsensä takaisin 36-kertaisena.
Lapsen terveyden lisäksi imetys vähentää äitien riskiä sairastua rinta- ja munasarjasyöpään. Suomessa suositellaan 4-6 kuukauden täysimetystä ja imetyksen jatkamista muun ruoan ohella vähintään vuoden ikään asti. Saamme tuoretta tutkimustietoa suosituksen toteutumisesta tammikuussa 2020.
Pohjoismaat ovat imetyksen edistämisen työssä etuoikeutettuja
Meidän ei tarvitse juurikaan tehdä työtä, jotta äidit haluaisivat imettää: lähes kaikki odottavat äidit suunnittelevat imettävänsä. Imetys kuitenkin täytyy opetella. Imettävä äiti tarvitsee tukea ja oikea-aikaista tietoa terveydenhuollon ammattilaisilta. Myös lähipiirin tuki on tärkeää.
Ruotsia on perinteisesti pidetty Pohjoismaista imetyksen mallimaana. Vuosituhannen vaihteessa noin 70 prosenttia neljän kuukauden ikäisistä ruotsalaisvauvoista oli täysimetettyjä. Suomessa vastaava täysimetyksen yleisyys oli tuolloin 15 prosenttia.
Tämän jälkeen Ruotsissa on karsittu kansallisesta koordinaatiosta ja imetyksen edistämisen työstä siten, että nykyisin se rajoittuu vuosittain potilastietojärjestelmistä saatavaan tilastojen seurantaan. Samalla täysimetyksen yleisyys neljän ja kuuden kuukauden ikäisillä lapsilla on pudonnut 20 prosenttiyksikköä.
Myös Tanskassa joudutaan toimimaan entistä pienemmillä resursseilla. Tanskan Komiteen for Sundhedsoplysning keskittyy hoitajien koulutukseen muun kehittämiskoordinaation jäädessä vähemmälle. Tanskassa onkin panostettu huomattavasti imetyksen erityisasiantuntijan IBCLC-tutkintoihin.
Systemaattinen koulutus ja omalla kielellä tehtävä koe madaltavat kynnystä tutkinnon suorittamiseen. Tanskassa onkin Pohjoismaista ylivoimaisesti eniten IBCLC-tutkinnon suorittaneita henkilöitä (288), verrattuna esimerkiksi Ruotsiin (22) tai Suomeen (23).
Yhteistyöllä konkreettista apua
Painotuseroista huolimatta yhteistäkin löytyy. Pohjoismaisten koordinaattoreiden tapaamisessa todettiin, että kansallisten koordinaatioresurssien turvaamisen lisäksi on tärkeää tehdä yhteistyötä yhtenäisten toimintalinjausten kehittämisessä.
Näyttöön perustuvien linjausten tekeminen on aikaa vievää, joten yhteistyöstä saadaan myös konkreettista apua. Suomessa on tarve äidinmaitokeskusten toiminnan kansalliselle yhtenäistämiselle: Ruotsista tällainen ohjeistus jo löytyy.
Useampi Pohjoismaa valmistelee kriteereitä lääketieteelliselle lisämaidolle synnytyssairaaloissa, myös Suomessa tälle työlle on suuri tarve.
30.9.-6.10. vietetään kansainvälistä imetysviikkoa. Imetysviikolla järjestettiin Pohjoismainen imetyskonferenssi Kööpenhaminassa. Konferenssi kokoaa yhteen Pohjoismaiden imetysammattilaiset ja vapaaehtoiset joka toinen vuosi. Suomi järjesti konferenssin vuonna 2013; seuraavan kerran Suomen vuoro on 2023.