Aurinkoinen kesäloma on ohi ja oppilaat ja henkilökunta ovat palanneet kouluihin. Myös kouluravintolat ovat valmiina uuteen lukuvuoteen; noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa nauttii päivittäin maksuttoman kouluruoan. Lautasille annostellaan oppilaiden lempiruokia kuten kalapuikkoja, tortilloita, pinaattilettuja, makaronilaatikkoa ja ohrapuuroa sekä muita ruokalajeja vaihtuvalta listalta. Pääruoan kaveriksi tarjoillaan monipuolisesti kasviksia, leipää ja maitoa.

Suomalainen ylpeyden aihe, kouluruokailu, täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Koululounas kehitettiin alun perin turvaamaan kaikille oppilaille perhetaustasta riippumatta ruokailumahdollisuus koulupäivän aikana. Näiden 70 vuoden aikana kouluruokailu on muuttunut ja kehittynyt, mutta perusperiaatteet ovat säilyneet: lounas on säilyttänyt maksuttomuutensa ja se tarjoillaan edelleen kaikille oppilaille.

Tehokas oppiminen edellyttää ravitsevaa ruokaa ja elvyttävää lepotaukoa koulutyön lomassa. Maukas ja ravitseva ateria nautittuna kiireettömästi, turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä ja mieluisassa seurassa on tavoite, johon jokaisessa koulussa on syytä pyrkiä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuosituksen vuonna 2017, jossa määritetään suuntaviivat kouluissa tarjottavan ruoan ravitsemuslaadulle. Ravitsemuksellisesti laadukkaiden aterioiden tarjoaminen ei kuitenkaan riitä, jos lounas ei syystä tai toisesta maistu oppilaille. Tavoite on, että oppilaat syövät joka päivä monipuolisesti ja täysipainoisesti.

Mitä useampi kokki, sen parempi soppa

Oppilaiden osallistuminen kouluravintolan ja -lounaan suunnitteluun ja kehittämiseen on monessa koulussa havaittu hyväksi keinoksi lisätä kouluruoan suosiota. Kouluruokailusta puhuminen, yhdessä suunnittelu ja kehittäminen ovat hyviä keinoja lisätä kouluruoan arvostusta. Mukaan kehittämistyöhön tarvitaan oppilaiden ja rehtorin lisäksi kaikki koulun aikuiset, mukaan lukien keittiöhenkilökunta, opettajat ja vanhemmat.

Kouluruokailu on keskeinen osa koulupäivää ja oppimista, eikä erillinen saareke jonka tarkoitus on vain tuottaa energiaa mahdollisimman nopeasti. Ruokailu on osa ruokakasvatusta ja se on myös luonteva osa eri oppiaineita. Oppilaiden kanssa voidaan harjoitella kouluaterian asianmukaista koostamista lautasmallia apuna käyttäen sekä teoriassa oppitunneilla että käytännössä linjastossa. Sesonkiruokailu ja erilaiset makukoulut puolestaan ovat käyttökelpoinen keino tutustuttaa lapsia hiukan vieraampien ruoka-aineiden maailmaan ja siten laajentaa makutottumuksia.

Aikuisten asenteet ja suhtautuminen kouluruokaan vaikuttavat merkittävästi lasten kouluruokailun arvostamiseen ja koulussa syömiseen.

Useissa kunnissa on huomattu, että kun vanhemmille annetaan mahdollisuus tutustua kouluruokailuun ja heidät otetaan mukaan kehittämistyöhön, voidaan vanhoja ennakkoluuloja purkaa ja luoda myönteistä ruokailmapiiriä. Muutenkin avoin kanssakäyminen kodin ja koulun välillä on edellytys menestyksekkäälle ruokakasvatukselle. Erityisesti pienempien lasten kohdalla vanhempien on hyvä tietää mitä koulussa on milloinkin syöty, jotta kodin ruokalista voidaan suunnitella sen mukaisesti.

Uusi lukuvuosi on uusi mahdollisuus tehdä asiat vielä paremmin. Jospa teidän koulussanne otettaisiin askel kohti entistä maistuvampaa, viihtyisämpää ja yhteisöllisempää kouluruokailua? Syödään yhdessä!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.