Aurinkoinen kesäloma on ohi ja oppilaat ja henkilökunta ovat palanneet kouluihin. Myös kouluravintolat ovat valmiina uuteen lukuvuoteen; noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa nauttii päivittäin maksuttoman kouluruoan. Lautasille annostellaan oppilaiden lempiruokia kuten kalapuikkoja, tortilloita, pinaattilettuja, makaronilaatikkoa ja ohrapuuroa sekä muita ruokalajeja vaihtuvalta listalta. Pääruoan kaveriksi tarjoillaan monipuolisesti kasviksia, leipää ja maitoa.

Suomalainen ylpeyden aihe, kouluruokailu, täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Koululounas kehitettiin alun perin turvaamaan kaikille oppilaille perhetaustasta riippumatta ruokailumahdollisuus koulupäivän aikana. Näiden 70 vuoden aikana kouluruokailu on muuttunut ja kehittynyt, mutta perusperiaatteet ovat säilyneet: lounas on säilyttänyt maksuttomuutensa ja se tarjoillaan edelleen kaikille oppilaille.

Tehokas oppiminen edellyttää ravitsevaa ruokaa ja elvyttävää lepotaukoa koulutyön lomassa. Maukas ja ravitseva ateria nautittuna kiireettömästi, turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä ja mieluisassa seurassa on tavoite, johon jokaisessa koulussa on syytä pyrkiä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuosituksen vuonna 2017, jossa määritetään suuntaviivat kouluissa tarjottavan ruoan ravitsemuslaadulle. Ravitsemuksellisesti laadukkaiden aterioiden tarjoaminen ei kuitenkaan riitä, jos lounas ei syystä tai toisesta maistu oppilaille. Tavoite on, että oppilaat syövät joka päivä monipuolisesti ja täysipainoisesti.

Mitä useampi kokki, sen parempi soppa

Oppilaiden osallistuminen kouluravintolan ja -lounaan suunnitteluun ja kehittämiseen on monessa koulussa havaittu hyväksi keinoksi lisätä kouluruoan suosiota. Kouluruokailusta puhuminen, yhdessä suunnittelu ja kehittäminen ovat hyviä keinoja lisätä kouluruoan arvostusta. Mukaan kehittämistyöhön tarvitaan oppilaiden ja rehtorin lisäksi kaikki koulun aikuiset, mukaan lukien keittiöhenkilökunta, opettajat ja vanhemmat.

Kouluruokailu on keskeinen osa koulupäivää ja oppimista, eikä erillinen saareke jonka tarkoitus on vain tuottaa energiaa mahdollisimman nopeasti. Ruokailu on osa ruokakasvatusta ja se on myös luonteva osa eri oppiaineita. Oppilaiden kanssa voidaan harjoitella kouluaterian asianmukaista koostamista lautasmallia apuna käyttäen sekä teoriassa oppitunneilla että käytännössä linjastossa. Sesonkiruokailu ja erilaiset makukoulut puolestaan ovat käyttökelpoinen keino tutustuttaa lapsia hiukan vieraampien ruoka-aineiden maailmaan ja siten laajentaa makutottumuksia.

Aikuisten asenteet ja suhtautuminen kouluruokaan vaikuttavat merkittävästi lasten kouluruokailun arvostamiseen ja koulussa syömiseen.

Useissa kunnissa on huomattu, että kun vanhemmille annetaan mahdollisuus tutustua kouluruokailuun ja heidät otetaan mukaan kehittämistyöhön, voidaan vanhoja ennakkoluuloja purkaa ja luoda myönteistä ruokailmapiiriä. Muutenkin avoin kanssakäyminen kodin ja koulun välillä on edellytys menestyksekkäälle ruokakasvatukselle. Erityisesti pienempien lasten kohdalla vanhempien on hyvä tietää mitä koulussa on milloinkin syöty, jotta kodin ruokalista voidaan suunnitella sen mukaisesti.

Uusi lukuvuosi on uusi mahdollisuus tehdä asiat vielä paremmin. Jospa teidän koulussanne otettaisiin askel kohti entistä maistuvampaa, viihtyisämpää ja yhteisöllisempää kouluruokailua? Syödään yhdessä!

Kommentit

Susanna Raulio THL

01.10.2018 12:56

Hei Pirkko ja kiitos kommentistasi,

olen täysin samaa mieltä kanssasi tilojen ja sisutuksen merkityksestä ruokailutapahtuman viihtyisyyteen. Tässä kirjoituksessa asia jäi tosiaan vähäisemmälle huomiolle, mutta Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuosituksessa asia on kyllä tiedostettu ja siitä on oma lukunsakin kirjassa (luku 3.1.).

Pirkko

29.09.2018 05:29

Hei Susanna & co.
Ihmettelen, miksei kukaan puhu tiloista — liian isoista, kaikuvista ja kolisevista ruokailutiloista, joissa on vaikea kuulla, mitä vierustoveri puhuu. Akustiikka on heikko, koska kovat pinnat on helppo puhdistaa. Tilat hallimaisia ja kolkkoja, kalusteet ikäviä. Opettajatkin syövät mielummin eväitä opehuoneen taukotilassa. Tukikaa, missä on sympaattisia ja miellyttäviä ruokailutiloja – siellä viihdytään ja ruokailusta tulee virkistävä tauko aherrukselle. Niin oppijoille kuin opettajille.
Rakentavin terveisin ret. sisustusalan lehtori Pirkko

Susanna Raulio THL

11.09.2018 14:37

Hei,

kiitos kommentistasi. Kävimme viime vuonna tutkimusryhmämme kanssa kuudessa koulussa kuvaamassa koululounaita (Lisätietoa tästä: https://thl.fi/fi/-/suurin-osa-lapsista-syo-koululounaan-monelle-ei-kuitenkaan-maistu-salaatti) ja saimme myös kunnian nauttia jokaisessa näistä kouluista päivän lounaan. Ainakaan näiden satunnaisesti valittujen koulujen osalta emme voi täysin yhtyä mielipiteeseesi kouluruoan mauttomuudesta. Siitä olemme toki samaa mieltä, että ruoan on maistuttava, jotta sitä syödään! Kouluruoan makuun onkin kiinnitettävä erityistä huomiota muun laadun ohella. Ja esimerkiksi monessa koulussa jo toimivat erilaiset ruokaraadit tai ruokalatoimikunnat ovat hyvä väline oppilaiden äänen kuulluksi tulemiseen.

Jari Perko

11.09.2018 10:46

Kuinkahan moni näistä asiantuntijoista todella tietävät, mitä koulussa tapahtuu ja miten siellä esim. syödään? Moni peilaa näkemyksensä omasta kouluajastaan, valitettavasti myös tutkijat. Tosiasia on se, ettei kukaan halua syödä, jos ruoka ei maistu tai se maistuu pahalle tai se ei maistu miltään. Kasvisruokien ongelma on juuri tämä. On hienoa todistaa keskustan hampurilaispaikkojen suosiota kasvisruokapäivän jälkeen!

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *