Kansanterveyden kuva vääristyy, jos nuoret ja vanhat katoavat väestötutkimuksista

Kansallisen FinTerveys-tutkimuksen tiedonkeruu on päättymässä. Lähes 70 prosenttia kutsutuista on osallistunut tutkimukseen joko osallistumalla terveystarkastukseen tai vähintäänkin palauttamalla kyselylomakkeen. Tämä on todella hienoa!

Suomalaisten osallistuvat kansanterveydestä kertoviin kansallisiin tutkimuksiin kansainvälisesti verraten huippuhyvin. Monessa Euroopan maassa päästään hädin tuskin 45 prosentin osallistumisaktiivisuuteen. Kuva kansanterveyden tilasta jää silloin vajavaiseksi, mikä haittaa mm. terveyspalveluiden kehittämistä.

Miksi on tärkeää, että kutsun saanut osallistuu?

Jos me kaikki olisimme täysin samanlaisia, niin osallistumisaktiivisuudella ei olisi suurta väliä. Kymmenestä henkilöstä saisimme ihan samat väestöä koskevat tiedot kuin 10.000:sta.

Mutta ihmiset ovat yksilöitä ja yksilöinä heidän käyttäytymisensä, geneettinen taustansa ja elinympäristönsä vaikutukset ovat erilaiset. Osa meistä tupakoi, toiset syövät ahkerasti vihanneksia ja kasviksia, kun taas toiset eivät niihin juurikaan koske. Ja jotkut sairastavat mm. verenpainetautia tai diabetesta; iän karttuessa, toisten toimintakyky heikkenee nopeammin kuin toisten.

Yksilöiden väliset erot tekevät meistä ainutlaatuisia, ja jokainen tutkimukseen kutsuttu on tärkeä. Näin jokainen meistä voi löytää kaltaisensa FinTerveyden ottamasta kansanterveyden ryhmäkuvasta.

Sairaita katoaa tutkimuksista

Koska kaikilla kutsutuista ei ole mahdollista osallistua tutkimukseen, on tärkeä ymmärtää ketkä jäävät katoon ja miten heidän poisjääntinsä vaikuttaa tulosten edustavuuteen. Kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset ovat havainneet eroja osallistumisaktiivisuudessa eri sukupuolten ja ikäryhmienkin välillä, mutta myös sosioekonomisten ryhmien osallistumisaktiivisuus on erilainen.

Nuoret miehet ovat yksi tutkijoiden suurimmista huolenaiheista, koska heidän osallistumisensa on selvästi muita alhaisempaa. Samoin vähän koulutetut osallistuvat hyvin koulutettuja selvästi harvemmin.

Terveys2011 -tutkimuksen ns. kato-kysely kertoo, että yleisin poisjäännin syy on vaikeus sovittaa terveystarkastuksen tarjottua aikaa omaan aikatauluun sekä hankalat kulkuyhteydet tutkimuspaikalle. Työnvuorojen järjestely tai työstä poissaolo tutkimuksen vuosi ei aina ole mahdollista, ja joillekin tuottaa vaikeuksia järjestää myös lastenhoito tutkimuksen ajaksi.

Yritämme helpottaa tutkimukseen osallistumista

Tutkimuksen järjestäjänä yritämme tarjota tutkimusaikoja aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan sekä viikonloppuisin, ja mahdollisuutta vaihtaa tarjottua tutkimusaikaa. Tämä tosin nostaa tutkimuksen kustannuksia. Tutkimuspaikoiksi yritämme valita tilat, joihin on mahdollisimman helppo tulla niin julkisella liikenteellä kuin omalla autolla. Joskus tällaisia tiloja ei vain ole tarjolla.

Tiedämme myös, että tutkimuksesta poisjääneillä on enemmän mm. mielenterveysongelmiin ja alkoholiin liittyviä sairaalakäyntejä kuin tutkimukseen osallistuneilla. On myös havaittu, että katoon jääneiden kuolleisuus on vuoden aikana tutkimuksesta miehillä liki nelinkertainen ja naisilla peräti kuusinkertainen verrattuna osallistuneiden kuolleisuuteen – syinä mm. sydän- ja verisuonitaudit sekä syövät.

Nämä tulokset tukevat havaintoa, että sairaat sekä iäkkäät, joilla on toimintakykyrajoitteita, ovat aliedustettuina osallistuneiden joukossa.

Terveys2011-tutkimuksesta tehty kato-kysely osoitti, että toiseksi yleisin poisjäännin syy oli huono terveydentila. Toimintakykyrajoitteisten ja vakavasti sairaiden voi olla vaikea saapua tutkimuspaikalle, mikä on ymmärrettävä ja valitettava pois jäännin syy.

Voisiko väestötutkija mennä näissä tilanteissa tutkittavan luokse? Toki, mutta se vie aikaa ja on huomattavasti kalliimpaa kuin tutkittava käynti meidän luonamme. Eikä kaikkia tutkimukseen kuu-luvia mittauksia voida tehdä tutkittavan kotona, koska osaa laitteista on vaikea kuljettaa.

Pitäisikö osallistumisesta maksaa

Osallistumisaktiivisuuden nostamiseksi on kehitetty myös web-pohjainen ajanvarausjärjestelmä, jonka kautta tutkittavat voivat itse vaihtaa heille tarjottua tutkimusaikaa, heille lähettää tekstiviestimuistutuksia. Kutsukirjeestä on yritetty tehdä mahdollisimman lyhyt ja selkeä ja asiasta kerrotaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Joissain maissa kuten Saksassa, Hollannissa ja Englannissa osallistujille tarjotaan palkkioksi joko rahaa tai lahjakortteja. Suomessa emme pidä osallistujien ostamista eettisenä eikä taloudellisena toimintatapana. Matkakustannusten korvaamista on toki harkittu, mutta ajatuksesta on luovuttu sekä teknisistä että kustannussyistä.

Liian hyvä kuva kansanterveydestä

Koska väestötutkimuksista katoavat usein nuoret (miehet), sairaat ja vähän koulututut, voi tutkimusten antama kuva kansanterveydestä vääristyä. Kadon on osoitettu esimerkiksi johtavan tupakoinnin ja lihavuuden yleisyyden aliarviointiin. Silloin kadon seurauksena voi olla virheelliset johtopäätökset väestön terveyden tilasta, toimintakyvystä ja elintavoista. Kansanterveyden kuva voi olla kaunisteltu ja väestön terveyspalveluiden tarve tulevaisuudessa ennakoitua suurempi.

Väestötutkimusten tuloksiahan käytetään tulevaisuudessa tarjottavien palveluiden suunnittelussa, ja kun arvioidaan miten hyvin terveydenhuoltopalveluita tarvitsevat niitä todellisuudessa käyttävät ja saavat. Siksi on toivottavaa, että käytettävissä on luotettavaa ja koko väestöä edustavaa tietoa.

On meidän kaikkien etu, että mahdollisimman moni osallistuu väestötutkimuksiin.