Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Vanhat väestöennusteet osoittavat, että arviot elinajanodotteen kasvusta ovat aina jääneet vuosia jälkeen todellisesta kehityksestä kansanterveyden parantuessa ja lääketieteen kehittyessä.

Laajassa EU:n rahoittamassa FRESHER-hankkeessa oli yli 400 asiantuntijaa mukana kehittämässä Euroopalle neljää kansanterveyden tulevaisuudenkuvaa seuraaville vuosikymmenille:

  1. Terveet yhdessä. Ensisijaisena tavoitteena on edistää kaikkien terveyttä ja hyvinvointia.
  2. Me teemme sinut terveeksi. Ensisijaisena tavoitteena on pitää työvoima terveenä, jatkaa taloudellisen tuottavuuden parantamista ja varmistaa terveydenhuoltojärjestelmien kestävyys.
  3. Rikkaille terveellisempi elämä. Vapaus ja meritokratia ovat yhteiskunnan rakenteiden pilarit ja terveys eriarvoistuu.
  4. Lohduton terveys. Euroopan nykyinen malli heikkenee ja eurooppalainen hallintotapa, yhteiset arvot ja yhteismarkkinat murenevat talouskriisin seurauksena.

Asiantuntijat arvioivat kunkin vaihtoehdon terveysvaikutuksia sen mukaan, millainen kansanterveyden kehitys on taloudellisen tasa-arvon, teknologisen muutoksen ja taloudellisen innovaation, lääketieteen kehityksen, kansalaisten voimaantumisen, ilmastonmuutoksen, väestön ja maahanmuuton muutosten, kaupungistumisen sekä maatalouden ja maapallonlaajuisten ruokaketjujen osalta.

Yllättävää ei ollut, että 1. ja 4. vaihtoehto erottuivat selvästi ääripäiksi terveysvaikutusten osalta. Tarkemmat kuvaukset siitä, miten kukin kehitysmalli vaikuttaa taloudelliseen tasa-arvoon, elintasoon, tehokkuuteen, ehkäisevän terveydenhuoltoon ja terveisiin elintapoihin, ilmastomuutoksen hallintaan, terveisin elinvuosiin, ympäristön saastumiseen ja terveelliseen ruokavalioon löytyvät FRESHER:n kotisivuilta.

Elinajan piteneminen kasvattaa terveysmenoja

Edellä mainittujen vaihtoehtojen perusteella hankkeessa arvioitiin tulevaa kansantautien tautitaakkaa EU:ssa ja sen vaikutuksia terveydenhuollon menoihin ja palveluiden järjestämiseen, väestön hyvinvointiin, terveyseroihin ja sosioekonomiseen eriarvoisuuteen. Työ tehtiin simuloimalla muutoksia eri terveyspoliittisissa malleissa vuoteen 2050 asti. Eri mallit ja niiden perusteella tehdyt laskelmat ovat kaikkien saatavilla. Hankkeessa kehitettyä ohjelmaa voi käyttää myös omien mallien tekemiseen.

Miten sitten Euroopan terveys etenee mikrosimulointimallien perusteella? YK:n tekemien virallisten ennustuksien mukaan eurooppalaisten elinajan odote on 89,5 vuotta naisilla ja 84,4 vuotta miehillä vuonna 2050. Eri tulevaisuudenkuvien vaikutus YK:n ennusteeseen oli suhteellisen vähäinen: naisilla se kasvoi neljällä kuukaudella 89,8 vuoteen (vaihtoehto 1) tai väheni vajaalla vuodella 88,6 vuoteen (vaihtoehto 4). Miehillä elinajan odotteen vaihtelu oli suurempaa lähes vuoden parantumisesta (85,2 vuotta) lähes vuoden heikentymiseen (83,5 vuotta).

Mielenkiintoinen havainto oli, että terveysmenot kasvavat 27 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2050, mutta eri kehityskulkujen erot ovat vähäisiä – eniten menoja kasvattaa elinajan piteneminen ja väestön vanheneminen. Sen sijaan sairastavuuserot olivat suurempia, kun tarkasteltiin esimerkiksi diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja, syöpiä tai dementiaa. Parhaimmassa tulevaisuuskuvassa lisävuodet ovat muita useammin terveitä elinvuosia. Dementia kuitenkin kasvaa eniten terveimmässä vaihtoehdossa, sillä ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Tämä tietysti sillä olettamuksella, ettei dementiaan keksitä sitä hidastavaa tai ehkäisevää hoitoa.

Terveyden edistäminen on avainasemassa

Mitä sitten näillä tuloksilla tehdään? Vastaus on selvä: käytetään terveyspolitiikan tukena. Hankkeen aikana asiantuntijat arvioivat, miten eri tulevaisuudenkuvat vaikuttavat ylipainoisuuteen, liikunnan karttamiseen, kohonneeseen verenpaineeseen, tupakointiin ja alkoholin käyttöön. Asiantuntijoiden mukaan päivittäin tupakoivien osuus voisi laskea nykyisestä 23 prosentista 12 prosenttiin tai kasvaa 35 prosenttiin terveyspoliittisten päätösten myötä. Ylipainoisten osuus kasvaa lähes vääjäämättä 28 prosentista jopa 39 prosenttiin, mutta terveyttä korostavassa vaihtoehdossa se laskisi 24 prosenttiin.

Terveyden parantamiseksi on sairauksien ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä pienennettävä. Tässä terveyden edistäminen on avainasemassa. Tupakan ja alkoholin saatavuuden vähentäminen, haitallisen ruoan ja nautintoaineiden verottaminen sekä verohelpotusten antaminen terveellisille valinnoille pitäisi kuulua kaikkien maiden politiikkavalikoimaan. Tulevaisuudennäkymien ja simulointimallien avulla voidaan tehdä aiempaa helpommin näyttöön perustuvia päätöksiä. Tai vaihtoehtoisesti osoittaa terveydelle epäsuosiollisten päätösten seuraukset vuosikymmenien päähän.

FRESHER (FoResight and Modelling for European Health policy and Regulation) on päättymässä oleva kolmivuotinen, EU:n Horizon 2020 -tutkimus ja innovaatio-ohjelmasta rahoitettu hanke. THL oli yksi hankkeen yhteistyökumppani.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *