Markku Peltonen

Vuonna 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki oli sodan jälkeisen Suomen merkittävin terveydenhuollon uudistus. Laki toi kuntiin terveyskeskukset, joihin oli helppo päästä, ja siirsi terveydenhuollon painopistettä sairauksien hoidosta sairauksien ja ongelmien ehkäisyyn.

Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin siinä onnellisessa asemassa, että pystymme tekemään laajoja kansalaisten hyvinvointia palvelevia tutkimuksia verrattain helposti. Kattavien ja luotettavien rekisterien ansiosta monia kansanterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ongelmia voidaan tutkia ilman, että joka kerta täytyy erikseen kerätä uusia aineistoja ja vaivata kansalaisia, potilaita tai hoitohenkilökuntaa. Tähän mennessä THL on selvittänyt rekisteritietojen avulla mm. tekonivelleikkausten […]

Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Vanhat väestöennusteet osoittavat, että arviot elinajanodotteen kasvusta ovat aina jääneet vuosia jälkeen todellisesta kehityksestä kansanterveyden parantuessa ja lääketieteen kehittyessä. Laajassa EU:n rahoittamassa FRESHER-hankkeessa oli yli 400 asiantuntijaa mukana kehittämässä Euroopalle neljää kansanterveyden tulevaisuudenkuvaa seuraaville vuosikymmenille: Terveet yhdessä. Ensisijaisena tavoitteena on edistää kaikkien terveyttä ja hyvinvointia. Me teemme sinut terveeksi. Ensisijaisena […]

Arvostettu British Medical Journal, BMJ, julkaisi keskustelua herättäneen artikkelin tyydyttyneen rasvan terveysvaikutuksista (1), jonka myös suomalainen media huomioi. Artikkelissa ei havaittu yhteyttä tyydyttyneen rasvan saannin ja sydäntautisairastuvuuden välillä. BMJ:n artikkeli pohjautuu ns. meta-analyysiin, joka yhdistää usean eri tutkimuksen aineistoja ja tuloksia. Meta-analyysillä voidaan lisätä näytön voimaa ja tarkkuutta, jos jostain ilmiöstä on tehty useita hyviä, mutta pieniä tutkimuksia. Näin […]

Suomen Lääkärilehden uutisissa professori Anne Remes kommentoi laajaa julkisuutta saaneen muistisairauksien ehkäisytutkimuksen tuloksia todeten, että ”kontrolliryhmänkin tulokset kohentuivat merkittävästi. Näyttää siltä, että vähäisempikin seuranta auttaa ihmisiä kiinnittämään enemmän huomiota elintapoihinsa.” Tällainen tulkinta tutkimusten kontrolliryhmän tuloksista voi kuitenkin olla harhaanjohtava. Syynä tähän on mielenkiintoinen tilastollinen harha, englanninkieliseltä nimeltään ”regression toward the mean” eli palautuminen keskiarvoa kohti. Tämä harha […]

Medikalisaatio on usein mediassa näkyvä termi. Sillä tarkoitetaan prosessia, jossa aiemmin ei-lääketieteellisinä ongelmina pidettyjä ilmiöitä pyritään ratkaisemaan lääketieteen keinoin. Termiä käytetään myös usein negatiivisessä merkityksessä ilmaisemaan sairauksien esiasteiden hoitoa tai riskitekijöihin puuttumista silloin, kun siihen ei kriitikoiden mielestä ole oikeaa tarvetta. Käsittelin aiemmassa blogissa medikalisaatio-teemaa hoidon yksilötason hyötyjen arvioinnin vaikeuden näkökannalta. Riskitekijöihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa tuo hyötyjä, […]

Helsingin Sanomissa haastateltu lääkäri Iris Pasternack nosti esiin, miten normaaleja vaivoja diagnosoidaan nykyään liian usein sairauksiksi. Pasternack kiinnitti myös huomiota siihen, että potilaille pitäisi suoremmin sanoa, kuinka todennäköisesti hoito auttaa. Dosentti Markku Myllykangas kirjoittaa samansisältöisesti, miten ”terveen ja sairaan raja liukuu alaspäin”, ja että ”entistä harvempi hyötyy” hoidoista (Kaleva 30.1.2015). Kirjoitukset ovat tervetullut lisä julkiseen keskusteluun. Haluan […]

Jatkan vielä keskustelua Helsingin Sanomien artikkelista ”Kuka tietää, mikä on paras ruokavalio?” Kirjoitin aiemmin, että media tulkitsee usein väärin tieteellisten tutkimusten niin sanottuja nollatuloksia. HS:n artikkelissa esitettiin myös toinen kommenttia vaativa ajatus. Artikkelin mukaan yksittäisen ihmisen ei tarvitsisi ottaa lainkaan huomioon tutkimuksen antamaa tietoa omissa ruoka- tai elintapavalinnoissaan. Filosofian maisteri Harri Lapinojan mukaan ”yksityisen ihmisen ei tarvitse […]

Keskustelu mediassa siitä mitä ovat ne elintavat joilla on merkitystä terveydelle käy usein kiivaana. Erityisesti ravitsemusasioissa tuodaan julki erilaisia mielipiteitä ruokien ja ravintoaineiden merkityksestä eri tahojen lausumina, niin että maallikon on vaikea tietää ketä tai mitä pitäisi uskoa. Helsingin Sanomat puuttui tähän mielenkiintoisella artikkelilla “Kuka tietää, mikä on paras ruokavalio?” (HS 23.11.2014). Artikkelissa toimittaja toteaa: […]