Korona muutti pienten lasten vanhempien työnjakoa, mutta vain hetkellisesti – oliko se pettymys vai toivon pilkahdus?

Ensimmäinen koronakevät vuonna 2020 toi lapsiperheiden elämään isoja muutoksia. Monet työssäkäyvät siirtyivät etätyöhön ja hallitus suositti varhaiskasvatuksessa olleiden lasten jäämistä kotiin, jos se vain oli perheissä mahdollista. Kun vielä kouluissa siirryttiin etäopetukseen, saattoi kotona yhtäkkiä olla yhtä aikaa niin etätyötä tekeviä vanhempia, varhaiskasvatuksesta pois jääneitä leikki-ikäisiä kuin etäkoulussa olevia kouluikäisiäkin. Arjen rytmejä, ja kahden vanhemman perheissä myös vanhempien työnjakoa, jouduttiin pohtimaan uudella tavalla.

Äidit kantavat edelleen Suomessakin päävastuun kotitöistä ja lastenhoidosta, vaikka isät ovat vuosikymmenten varrella lisänneet näihin käyttämäänsä aikaa. THL:n ja Jyväskylän yliopiston tuore raportti kertoo, että koronapandemian alkuvaiheen poikkeusolot tasasivat eri sukupuolta olevien vanhempien lastenhoitovastuita joissakin perheissä, joissa oli viisivuotias lapsi. Toisissa perheissä taas äidille kasautui entistäkin suurempi vastuu lastenhoidosta.

Muutokset jäivät kuitenkin tilapäisiksi. Vuoden 2020 lopulla, kun lapset olivat jälleen varhaiskasvatuksessa, perheissä oli palattu pitkälti aiempaan työnjakoon. Mitä tästä pitäisi ajatella? Optimistinen tulkinta voisi olla, että sitkeän sukupuolittuneita vanhemmuuden käytäntöjä on siis mahdollista muuttaa. Pessimisti turhautuu: eikö edes koronakriisin tapainen arjen mullistus riittänyt tätä pidempikestoiseen muutokseen?

Vanhemmat sopeuttivat käytännön työnjakoa, ihanteet muuttuvat hitaasti

Miksi korona-aika ei muuttanut vanhempien työnjakoa pysyvämmin?

Sukupuolittuneen työnjaon taustalla vaikuttavat sekä vanhempien käytännön tilanteet että käsitykset hyvästä äitiydestä, isyydestä ja lapsuudesta. Vaikka ensimmäisenä koronakeväänä saattoi tuntua, että oltiin perustavanlaatuisen mullistuksen äärellä, poikkeusolot ja suositus pitää lapset poissa varhaiskasvatuksesta kestivät lopulta vain pari kuukautta. Kriisin läpi sinniteltiin ja kotona olevia lapsia hoiti se, joka pystyi – usein etätyöhön jäänyt äiti tai isä, tai esimerkiksi lomautuksen, työttömyyden tai perhevapaan vuoksi kotona oleva vanhempi.

Viisivuotiaiden lasten vanhempien käytännöt kodin arjen pyörittämisessä olivat kuitenkin ehtineet vakiintua monen vuoden aikana jo ennen koronakriisiä. Käytännön tilanne vaati sopeutumista ensimmäisen koronakevään ajan, mutta opittuja ja totuttuja toimintatapoja, saati vanhempien työnjaon ihanteita se ei ehtinyt muuttaa.

Isät lisäsivät osuuttaan lastenhoidosta, mutta äidit kuormittuivat silti isiä enemmän

Monissa lapsiperheissä isien vastuu lastenhoidossa kasvoi, koska isä oli poikkeuksellisesti etätyössä kotona äidin jatkaessa läsnätyössä. Äidin päävastuu oli kuitenkin edelleen yleistä, saattoihan tilanne olla myös toisin päin, tai molemmat vanhemmat saattoivat olla kotona etätyössä.

Työn ja perheen yhteensovittaminen olikin koronakevään 2020 aikana äideille erityisen hankalaa ja he myös kokivat isiä yleisemmin tilanteen vaikuttavan kielteisesti omaan vanhemmuuteensa. Tosin niin äidit kuin isät kertoivat kielteisiä vaikutuksia yleisemmin myönteisistä vaikutuksista vanhemmuuteen.

Perhevapaauudistuskin tähtää isien hoivavastuun lisäämiseen

Lapsiperheen arjen työnjako ja käytännöt alkavat muodostua ja vakiintua jo varhain lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan sisältyvän perhevapaauudistuksen tavoitteena on lisätä tasa-arvoa ja joustavuutta perheiden ja työelämän arkeen. Uudistuksen myötä isille kiintiöityä osuutta vanhempainvapaasta pidennetään, minkä myötä isien toivotaan ottavan entistä enemmän vastuuta lastensa hoitamisesta. Tutkimus kertoo, että isien pidemmät itsenäiset perhevapaat johtavat tasaisempaan työnjakoon perheessä.

Koronakriisin mukanaan tuoma hetkellinen työnjaon muutos ja käytännön sanelema isän hoitovastuun lisääntyminen voidaan nähdä alkusoittona sille muutossuunnalle, jota perhevapaauudistuksella tavoitellaan. Toisin kuin koronakevään poikkeusolot, vanhempainvapaan pitkän isäkiintiön hyödyntäminen on perheelle vapaaehtoista. Ja toisin kuin poikkeusolojen aikana, vanhempainvapaalla ei yhdistellä etätöitä ja lapsen hoitoa, vaan keskitytään jälkimmäiseen. Silloin vanhempien työnjaon käytännötkin ehtivät muuttua.

Ehkäpä poikkeusolot kuitenkin toivat kuormittavuudestaan huolimatta näkyväksi myös isän ja lapsen yhteisen ajan myönteisiä vaikutuksia ja rohkaisevat tarttumaan myös perhevapaauudistuksen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin.

Lue lisää

Närvi, J. & Lammi-Taskula, J. (2021). Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana. Osaraportti 3: Vanhempien kokemukset työn ja perheen yhteensovittamisesta ja hoivan jakamisesta. JYU Reports 11. Jyväskylän yliopisto.

Salin, M., Kaittila, A., Hakovirta, M. & Anttila, M. (2020). Family Coping Strategies During Finland’s COVID-19 Lockdown. Sustainability 12:21, 9133.

Paju, P. (2020). Paikoiltaan siirretty arki. Koronakriisin vaikutukset lapsiperheiden elämään. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 2/2020.

Hank, K. & Steinbach, A. (2021). The virus changed everything, didn’t it? Couples’ division of housework and childcare before and during the Corona crisis. Journal of Family Research, 33:1, 99–114.

Lammi-Taskula, Johanna, Eerola, Petteri & Närvi, Johanna (2020) Voiko perhevapaauudistus parantaa lapsiperheiden hyvinvointia? THL-blogi 26.3.2020.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.