Äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälinen markkinointikoodi eli korvikekoodi suojaa sekä imetettäviä että äidinmaidonkorviketta saavia lapsia. WHO:n yleiskokous kiinnitti vuonna 1974 huomiota laskeneisiin imetyslukuihin ja tunnisti yhdeksi syyksi äidinmaidonkorvikkeiden saatavuuden ja markkinoinnin. Korvikkeita oli mainostettu aggressiivisesti, sairaaloita ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä oli käytetty mainonnassa ja vastasynnyttäneille äideille oli jaettu ilmaisia korvikenäytteitä.

Ilmaiset korvikenäytteet häiritsevät äidin oman maidonerityksen käynnistymistä ja siten perheet ovat pakotettuja jatkamaan korvikkeen käyttöä ilmaisnäytteiden loputtua. Pahimmillaan tämä johtaa imeväisen aliravitsemukseen ja sairastumiseen, kun perheellä ei ole varaa tarvittavaan korvikkeeseen, korviketta laimennetaan liikaa tai korvikejauhe sekoitetaan likaisin välinein tai likaiseen veteen puhdistusmahdollisuuden ja puhtaan veden puuttuessa.

Korvikekoodi julkaistiin vuonna 1981.

Korvikekoodi kieltää korvikkeiden mainonnan kuluttajille, esimerkiksi valmisteiden näytteille asettamisen, mainosten ja esitteiden esillepanon ja tuotenäytteiden jakamisen.

Valmistaja tai jälleenmyyjä ei saa tarjota terveydenhuollon ammattihenkilölle minkäänlaisia taloudellisia tai aineellisia etuja korvikkeiden myynnin edistämiseksi eikä terveydenhuollon ammattihenkilö saa ottaa näitä vastaan. Korvikkeiden pakkauksiin on kirjattava mm. maininta imetyksen ensisijaisuudesta ja tarkat ohjeet tuotteen turvalliseen käyttöön. Korvikepakkaukset eivät saa luoda mielikuvaa niiden samanarvoisuudesta tai paremmuudesta suhteessa äidinmaitoon.

Terveydenhuollon tulee tarjota perheille imetysohjausta

Äidinmaidonkorvike turvaa imeväisen ravitsemuksen, jos häntä ei imetetä. Pieni osa naisista ei tuota riittävästi maitoa imeväisen tarpeeseen. Imetykseen voi myös liittyä sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemiseen perheillä ei ole mahdollisuutta tai voimavaroja.

Perhe voi myös valita osittaisimetyksen tai imettämättömyyden heille sopivimmaksi tavaksi ruokkia vauva. Perheen tulee kuitenkin tehdä päätös imettämättömyydestä ajantasaiseen tietoon perustuen, tietäen imettämättömyyden riskit. Terveydenhuollon tulee tarjota oikea-aikaista ja laadukasta imetysohjausta, jotta perheen ei tarvitse luopua imetystavoitteistaan.

Korvikekoodin tarkoituksena on edistää imetystä

Suomeen on kehitetty imetyksen edistämisen rakenteet ja korvikekoodi on osittain kirjoitettu asetuksiin. Muualla maailmassa koodi on vaihtelevasti käytössä, sitä ei ole kirjoitettu maan lainsäädäntöön tai noudattamista ei käytännössä valvota.

Yksi näistä maista on Kiina. Kiinassa korvikkeiden myyntiä edistetään alennuksin ja koodin vastaisten pakkausmerkintöjen avulla. Lisäksi tuotenäytteiden jakaminen on yleistä ja maan imetysluvut ovat alhaiset.

Vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen​ mukaan 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kiinalaisäideistä käytti äidinmaidonkorviketta; heistä 40 prosenttia oli saanut ilmaisia korvikenäytteitä. Näytteitä saaneista äideistä 76 prosenttia oli saanut niitä sairaalasta tai läheltä sairaalaa.

Viime viikkoina on uutisoitu suomalaisen korvikevalmistajan saaneen korvikkeiden vientiluvan Kiinaan. Suomalainen korvike on laadukas ja turvallinen vaihtoehto niille kiinalaisperheille, jotka äidinmaidonkorviketta käyttävät. Kilpailevat valmistajat Kiinan markkinoilla pyrkinevät kasvattamaan myyntiään toimilla, joiden tavoitteena on imetyksen vähentäminen.

Siksi on tärkeää, että vastuulliset valmistajat ja markkinoijat pitäytyvät korvikekoodin mukaisissa myynnin ja markkinoinnin toimintatavoissa ja kohdistavat markkinointiargumenttinsa ensisijaisesti tuotteen laatuun ja turvallisuuteen.

Imetys on tehokas keino vähentää imeväiskuolleisuutta, mikä on Kiinassa edelleen huomattavasti Eurooppaa korkeampi (8 vs. 3 kuolemaa 1 000 elävänä syntynyttä kohden) ja vaikuttaa myös lasten lihavuuteen, mikä on merkittävä ongelma Kiinassa.

Suomella on pitkät perinteet terveyden edistämisen tietotaidon viennistä, viimeisimpänä muun muassa neuvolajärjestelmän luomisen asiantuntija-apu Japaniin. Kiinalaisvauvojen terveyttä edistäisikin kansainvälisen Korvikekoodin noudattaminen ja suomalainen asiantuntija-apu imetyksen edistämiseksi.

Kirjoittajista Riikka Ikonen toimii THL:ssä kansallisena imetyskoordinaattorina.

Lisää aiheesta

Imetys-tietopaketti Lastenneuvolakäsikirjassa

Imetyksen hyödyt ovat huikeat (THL:n blogi 4.1.2018)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.