Kotihoidon tuki on ollut viime vuosina huomion kohteena, kun perhevapaita on pyritty uudistamaan.

Marraskuussa aihe nousi esiin Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n Suomen taloutta arvioivassa maaraportissa. IMF kehotti hallitusta työllisyyden vahvistamiseksi ”tarkastelemaan vanhempainvapaan ja kotihoidon tukia, jotka saattavat kannustaa naisia jäämään kotiin”.

Tuoreet tilastotiedot kotihoidon tuen käytöstä ja äitien työllisyysasteesta valaisevat asiaa mielenkiintoisesti: kotihoidon tuen käyttö on vähentynyt jo pitkään ja vähenee edelleen, ja samalla äitien työllisyysaste nousee, vaikka kotihoidon tuki on pysynyt ennallaan.

Lyhyet tukikaudet yleistyvät, pitkät vähenevät

Kelan tilastollisten vuosikirjojen tietojen pohjalta kokoamani aikasarja kotihoidon tuen käytön kehityksestä kertoo, että kotihoidon tukea käyttävien perheiden osuus on laskenut 2010-luvulla ja on enää 82 prosenttia (kuvio).

Edelleen tilasto kertoo, että lähes puolet kaikista kotihoidon tuen käyttöön oikeutetuista perheistä ei käytä sitä lainkaan (18 %) tai käyttää sitä enintään siihen asti, kun lapsi on hieman alle 1,5-vuotias (29 %).


Kotihoidon tuen käyttö ja eripituisia kausia käyttäneiden osuus käyttäjistä vuosina 2002–2016 päättyneen vanhempainrahakauden jälkeen, %. (Lähde: Kelan tilastolliset vuosikirjat)

Lyhimpiä kausia eli enintään seitsemän kuukautta kotihoidon tukea käyttävien osuus kaikista tuen käyttäjistä on noussut viime vuosina.

Täyden kauden eli lapsen kolmivuotispäivään asti kotihoidon tukea käyttää vain 10 prosenttia kaikista perheistä, ja tämä osuus on laskenut koko 2000-luvun ajan.

Myös kotihoidon tuella hoidettujen lasten osuus 9 kuukauden–2 vuoden ikäisistä lapsista on Kelan tilastojen mukaan pienentynyt jo pitkään: vuonna 2000 se oli selvästi yli puolet ikäryhmästä (58 %), vuonna 2018 enää selvästi alle puolet (44 %).

Pienten lasten äitien työllisyysaste noussut eniten viime vuosina

Tiedot kotihoidon tuen käytön vähenemisestä ovat samansuuntaisia kuin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen marraskuussa julkistetut tiedot pienten lasten äitien työllisyyskehityksestä.

Kaikkien äitien työllisyysaste on noussut kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2014 vuoteen 2018, jolloin se oli 77,2 prosenttia. Suurin nousu, lähes viisi prosenttiyksikköä, on tapahtunut 1–2-vuotiaiden lasten äitien työllisyysasteessa, joka nousi 53,4 prosentista 58,3 prosenttiin 2014–2018.

Suuri kasvu juuri kotihoidon tuen käyttöön oikeuttavassa iässä olevien lasten äitien työllisyysasteessa ja vastaavasti vähennys kotihoidon tuen käytössä on tapahtunut ilman, että kotihoidon tukeen olisi tehty muutoksia suuntaan tai toiseen sen paremmin tuen suuruuteen kuin tukikauden kestoon.

Työn lisääntynyt kysyntä ja syntyvyyden lasku taustatekijöinä?

Tilastojen kuvaama kehitys vahvistaa käsitystäni siitä, että kotihoidon tuki sinänsä ei ole ratkaiseva tekijä pienten lasten äitien työllisyysasteen kannalta.

Oleellista on, onko töitä saatavilla. Tuoreet tilastotiedot voivat ehkä myös vähentää niiden tuskaa, joiden mielestä perhevapaauudistuksen ydinkysymys on kotihoidon tukikauden lyhentäminen työllisyyden lisäämiseksi.

Kotihoidon tuen käytön vähenemisen syitä pohtiessa nousee mieleen myös syntyvyyden jyrkkä aleneminen 2010-luvulla.

Marika Jalovaaran tutkimusten mukaan lapsia syntyy entistä harvemmin erityisesti vähän koulutetuille naisille. Juuri he ovat olleet niitä, jotka ovat käyttäneet kotihoidon tukea muita naisia yleisemmin ja pidempään.

Lue lisää:

Poikkeuksellinen vauvakato vai hälyä tyhjästä?
Marika Jalovaara 2019,  neferblog , Turun yliopisto

Kela, tilastolliset vuosikirjat 2002–2018

Tule hyvä malli – kriteereitä perhevapaauudistukselle
Minna Salmi 28.2.2019, THL-blogi

Perheet ja työ 2018
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *