Kouluaamut on päätetty siirtää alkamaan aiempaa myöhemmin muutamissa Suomen kunnissa, ja useat kunnat harkitsevat samaa. Perusteluina on esitetty, että koululaiset saisivat silloin nukutuksi enemmän ja voisivat kulkea kouluun valoisampaa koulutietä.

Kansainvälisen tutkimustiedon perusteella ei kuitenkaan näytä siltä, että kouluaamujen myöhentämisellä saavutettaisiin etuja.

Kouluaamujen myöhentäminen viivästytti oppilaiden päivärytmiä eikä lisännyt unta

Useimmat tutkimuksista on tehty kouluissa ja olosuhteissa, jotka eivät vastaa suomalaista arkielämää. Kuitenkin suomalaista lukiota lähinnä vastaavissa olosuhteissa, New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa tehdyssä pitkittäistutkimuksessa ilmeni, että kouluaamujen myöhentäminen viivästytti oppilaiden päivärytmiä.

Tulos oli odotettavissa, sillä sisäisellä kellollamme on taipumus jätättää. Tutkimus toteutettiin luokka-asteilla 9–12. Kouluaamujen myöhentäminen ei auttanut nuoria saamaan lisää tai parempaa unta. Myöskään poissaolot eivät vähentyneet, arvosanat eivät kohentuneet eikä nuorten vireystaso parantunut.

Ontarion provinssin kouluissa Kanadassa vuosina 2012–2017 toteutetussa tutkimuksessa analysoitiin kouluaamujen alkamisajan hienosäätöä. Päivän alkua oli luokka-asteilla 9–12 myöhennetty tai aikaistettu joko 5 tai 10 minuuttia. Näillä hienosäädöillä saatiin aikaan muutoksia nukkumiseen, ruutuaikaan ja liikuntaan, mutta muutokset olivat ristiriitaisia. Esimerkiksi kello 8.00 ja 8.29 välillä alkavan koulupäivän myöhentäminen 5 minuutilla lisäsi reipasta liikuntaa keskimäärin 10 minuuttia päivässä, mutta kello 8.30 ja 8.59 välillä alkavan koulupäivän myöhentäminen 5 minuutilla vähensi reipasta liikuntaa keskimäärin 17 minuuttia päivässä.

Kouluaamujen myöhentäminen juontaa Minnesotan lääkäriliiton vuonna 1993 tekemään aloitteeseen. Sillä pyrittiin kiinnittämään huomiota nuorten univajeeseen ja löytämään keinoja vajeen pienentämiseksi.

Vaatimukset myöhäisemmistä kouluaamuista ovat vähitellen rantautuneet myös Suomeen. Muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuden peruskoulua luotaava hanke esitti, että koulupäivän pitäisi alkaa aikaisintaan kello 9.00. Tämä kellonaika annettiin loppuraportin uutisoinnin yhteydessä vuonna 2015. Itse raportissa kellonaikaa ei mainita, vaan siinä todetaan, että koulupäivän aikataulutuksen tulee lähteä oppimiseen liittyvistä tarpeista, ei koulun ulkopuolisista vaatimuksista.

Raportissa todetaan, että koulupäivän ei tulisi alkaa liian aikaisin aamulla eikä se saisi olla liian kiivastahtista oppitunnilta toiselle rientämistä. Kyseisen raportin julkistamisen jälkeen vaatimuksia kouluaamujen myöhentämisestä, kuten aikaisintaan kello 9 ja niin edelleen, on esitetty lisääntyvässä määrin unohtaen alkuperäiset tavoitteet ja perustelut univajeen pienentämisestä.

Kouluaamujen myöhentäminen ja pysyvä kesäaika ovat keskenään ristiriidassa

Maaliskuussa Yhdysvaltojen presidentti tviittasi: ”Making Daylight Saving Time permanent is O.K. with me!”

Mikä kirvoitti kannanoton? Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa on vireillä useita aloitteita tai vastaavia toimia, joilla vaaditaan joko kouluaamujen myöhentämistä tai pysyvään kesäaikaan siirtymistä.

Näitä esityksiä käsiteltäessä on hyvä huomata, että nämä kaksi tavoitetta ovat ristiriidassa keskenään. Perusteluna pysyvään kesäaikaan siirtymiselle on ollut saada lisää valoisia tunteja illan vapaa-aikaan, minkä kouluaamujen myöhentäminen vuorostaan mitätöi. On myös huomattava, että Suomessa etenkin talvet tulevat synkkenemään nykyisestään ilmastonmuutoksen takia, jolloin aamut syksystä kevääseen muuttuvat nykyistä pimeämmiksi.

Kesäajasta viljellään virheellisiä myyttejä

Tutkijat ovat analysoineet 10 myyttiä, jotka koskevat pysyvää kesäaikaa ja kesäajan käyttöä ja joita viljellään paitsi suuren yleisön keskuudessa, paitsi perehtymättä asiaan myös tarkoitushakuisesti, jopa tieteenharjoittajien esittämissä väitteissä.

Näitä myyttejä ovat muun muassa ”Kesäaika on kuin matkustaisi viereiselle aikavyöhykkeelle”, ”Se on vain 1 tunti” ja ”Kesäaikaan siirtymisen kielteiset vaikutukset keväällä kumoutuvat syksyllä”. Tutkijat selittivät, millaiseen päättelyyn nämä myytit nojaavat, minkä jälkeen he tutkimustiedon valossa kumosivat nämä virheelliset väitteet.
Lue lisää myyteistä

Päätökset virallisesta ajasta vaikuttavat päivärytmiimme. Sen takia niillä on myös kansanterveydellisiä seurauksia.

Kesäajan käyttö ja mahdollinen pysyvä kesäaika lisäävät valoisaa aikaa iltapainotteisesti, mikä voimistaa ihmisen sisäisen kellon ja yhteiskunnan aikatauluttaman päivärytmin välistä ristiriitaa. Mitä suurempi tämä päivärytmiä myöhentävä ristiriita on, sitä haitallisempi se terveydelle on.

Haitallisin vaihtoehto olisi pysyvä kesäaika, toiseksi haitallisin nykyinen käytäntö (kellonsiirrot kesäaikaan ja takaisin normaaliaikaan), ja terveyden kannalta paras olisi pysyvä talviaika.

Tämä asia perustellaan selväsanaisesti tieteellisen seuran kannanotossa, jonka Portugalin lääkäriliitto julkaisi huhtikuussa. Sen suosituksena on pysyvä normaaliaika. Samalla kannalla ovat myös kolme muuta tieteellistä seuraa.
Portugalin lääkäriliiton julkaisema kannanotto

Lue lisää:

Marx R, Tanner-Smith EE, Davison CM, Ufholz LA, Freeman J, Shankar R, Newton L, Brown RS, Parpia AS, Cozma I, Hendrikx S. Later school start times for supporting the education, health, and well-being of high school students. Cochrane Database Syst Rev 2017;7:CD009467. Saatavilla internetissä:

Thacher PV, Onyper SV. Longitudinal outcomes of start time delay on sleep, behavior, and achievement in high school. Sleep 2016;39:271–81.

Patte KA, Qian W, Cole AG, Faulkner G, Chaput JP, Carson V, Leatherdale ST. School start time changes in the COMPASS study: associations with youth sleep duration, physical activity, and screen time. Sleep Med 2019;56:16–22.

Skeldon AC, Dijk D-J. School start times and daylight saving time confuse California lawmakers. Curr Biol 2019;29:R278–9.

Roenneberg T, Wirz-Justice A, Skene DJ, Ancoli-Israel S, Wright KP, Dijk D-J, Zee P, Gorman MR, Winnebeck EC, Klerman EB. Why should we abolish daylight saving time? J Biol Rhythms 2019;34:227–30.

Borisenkov MF, Tserne TA, Panev AS, Kuznetsova ES, Petrova NB, Timonin VD, Kolomeichuk SN, Vinogradova IA, Kovyazina MS, Khokhlov NA, Kosova AL, Kasyanova ON. Seven-year survey of sleep timing in Russian children and adolescents: chronic 1-h forward transition of social clock is associated with increased social jetlag and winter pattern of mood seasonality. Biol Rhythm Res 2017;48:3–12.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *