Asumiseen liittyvä huono-osaisuus näkyy esimerkiksi vaikeuksina selviytyä asumiskuluista, löytää kohtuuhintainen vuokra-asunto tai selviytyä vuokravakuuksista. Asumisen huono-osaisuutta leimaa myös se, että henkilö ei voi aina valita asuinpaikkaansa.
Asuntopolitiikka ja Kelan normit ajavat asumaan syrjään
THL:n tutkimuksessa haastateltiin sosiaalityön ammattilaisia kolmessa kunnassa, ja havaintojen mukaan kaikissa kunnissa kohtuuhintaisia, Kelan asumistuen normit täyttäviä vuokra-asuntoja on tarjolla tarpeisiin nähden liian vähän. Normit täyttäviä asuntoja on usein kaupunkien laitamilla ja syrjäkylissä, joihin vähävaraiset muuttavat. Näillä alueilla asuntokanta saattaa olla huonokuntoista, palvelut ovat kaukana eikä tukevaa lähiverkostoa pääse syntymään.
Sosiaalityön asiakkaiden asumista tuetaan usein viimesijaisen turvan avulla. Asumistukea ja toimeentulotukea saava asiakas voi olla houkuttelevakin vuokralainen, koska vuokrat tulevat ajallaan.
Myös yksityiset toimijat ovat mukana vähävaraisten henkilöiden asuntomarkkinoilla. Yritykset ovat ostaneet huonokuntoista asuntokantaa, ja houkutelleet vuokra-asujia näyttävillä mainoksilla. Vuokratulo on taattu, mutta vuokra-asujat joutuvat etäälle palveluista.
Syrjässä asuva jää palveluvajeeseen, jolloin ongelmista ulospääsy vaikeutuu
Huokeampaa asuntoa tarvitsevat ohjautuvat asumaan kuntien laitamilla tai erillisille vuokra-asuntoalueille, joissa palveluverkko on kehno. Monet vähävaraiset pääsevät huonosti liikkumaan, omaa autoa ei ole eikä usein rahaa bussimatkaankaan – jos paikallisliikennettä sattuu alueella olemaan. Asioiden hoito on naapurien tai tuttavien varassa, jos heitä on.
Monen syrjässä asuvan vähävaraisen henkilön kohdalla digitaalinenkaan asiointi ei aina onnistu, koska ei ole laitteita, rahaa hankkia yhteyksiä tai ylipäänsä vaadittavaa osaamista verkkoasiointiin. Jos vielä terveydentila on heikko, ei apua pystytä hakemaan.
Henkilön heikko tilanne saattaa tulla esille, jos joku on soittanut hätänumeroon tai ensihoito on kutsuttu paikalle vakavan kriisitilanteen takia.
Muutoksia luvassa?
Tutkimuksemme tässä vaiheessa näyttää siltä, että köyhällä ei ole varaa valita asuinpaikkaansa ja tämä johtaa pahimmillaan syvenevään huono-osaisuuden kierteeseen.
Valtioneuvoston selonteossa todetaan, että kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden parantamiseksi ARA-tuotannon kokonaismäärää tulisi lisätä lähivuosien aikana. Väestöltään vähenevillä alueilla asuntokantaa puolestaan tullaan sopeuttamaan siten, että se tukee alueen asuntomarkkinoita ja yhdyskuntarakenteen hallittua kehittymistä. Näiden politiikkatoimien toteutumista on hyvä seurata.
Samalla kun kansalaiset odottelevat laajojen politiikkatoimien tuloksia, on kunnissa ja hyvinvointialueiden päättäjien tartuttava siihen, että henkilökohtaiset palvelut saadaan yhdenvertaisesti kaikkien ulottuville asuinpaikasta riippumatta. Esimerkiksi Kela on uutisoinut viime aikoina lisäävänsä henkilökohtaista palvelua, mutta Kelan tulisi huolehtia myös siitä, että henkilökohtaisen asioinnin mahdollistavia toimipisteitä on saatavilla tasavertaisesti eri alueilla.
Lisätietoja
Sosiaalityö asumisen ongelmien vähentäjänä. Osahanke tutkimushankkeessa Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden väestörakenteen ja sosiaalisten ongelmien muokkaajina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
THL (2022) Toimeentulotuki 2021. Toimeentulotuen saajien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Tilastoraportti 34/2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028.
mikä hyvinvointivaltio. Suomi ei ole ollut kuin pahoinvointivaltio jo hyvin pitkään varsinkin kelan puolelta.