YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kolmannessa artiklassa kuvataan lapsen oikeutta suojeluun ja huolenpitoon. Lisäksi laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (190/2019) kuvaa ensimmäisessä pykälässään lapsen huollon tarkoitukseksi lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamisen. Pykälän mukaan huollon tulee turvata myönteisiä ihmissuhteita ja taata lapselle hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lisäksi lasta tulee suojella kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Pykälässä todetaan myös, kuinka lapsen tulee saada kasvatuksessa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä, eikä häntä saa alistaa, kurittaa tai kohdella loukkaavasti.
Tiedämme kaikki, etteivät esitetyt kohdat toteudu kaikkien lasten kohdalla. Lapsi voi joutua kokemaan tilanteita, joissa perhe-elämän suojaan ja lapsen perusoikeuksiin joudutaan puuttumaan lastensuojelussa esimerkiksi huostaanotolla, kun muut keinot eivät ole enää lapsen edun mukaisia. Lapsi voi myös itse toimia rikollisesti siten, että hän tarvitsee turvaa ja suojelua. Viime vuosina ovat puhuttaneet nuorten lasten vakavat väkivallanteot sekä luvaton poistuminen lastensuojelulaitoksista (’’hatkailmiö’’) ja tähän ilmiöön liittyvät vaaratilanteet.
Eri toimijat ovatkin peräänkuuluttaneet lisää keinoja lapsen oikeuksien turvaamiseksi tilanteissa, joissa sekä lapsen että ympäristön terveys ja kehitys vaarantuvat vakavasti.
Päätöksentekijät ovat halunneet vastata tähän tarpeeseen ja sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut lakiesitysluonnoksen lastensuojelulain muutoksista. Esitysluonnokseen sisältyy uuden suljetun kuntouttavan palvelun perustaminen vakavaa väkivaltaa tai muita rikollisia tekoja tehneille tai päihteitä käyttäville alaikäisille.
Lasten sijoittaminen suljettuun yksikköön olisi historiallinen muutos
Lasten sijoittaminen suljettuun yksikköön olisi Suomessa iso ja historiallinen muutos. Lakiesitysluonnoksessa ehdotetaan keinoja, joilla puututtaisiin mittavalla tavalla lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin. Sijoittaminen uuteen palveluun mahdollistettaisiin toistaiseksi voimassa olevalla päätöksellä. Esityksessä ehdotetaan, että lapsella olisivat voimassa käytännössä kaikki käytettävissä olevat rajoitustoimet jopa määrittämättömän ajan.
THL on ottanut kantaa lakiesitysluonnokseen. Tunnistamme sekä tutkimuksen että kehittämistyön kautta tarpeen ja tilanteet, joihin uudella lainsäädännöllä pyritään vastaamaan. Painotamme kuitenkin huolellisen suunnittelun merkitystä yksikön arjen ja lasten turvallisuuden takaamiseksi, mutta ennen kaikkea lapsen perusoikeuksien toteuttamiseksi kaikissa tilanteissa.
THL:n lausunnossa ehdotamme uuden palvelun alaikärajaksi 12 vuoden vähimmäisikää sekä sitä, että sijoituspäätös suljettuun laitokseen tehtäisiin enintään vuodeksi kerrallaan. Määräaikaisella päätöksellä varmistettaisiin aito lapsen tilanteen arviointi; laitoksista ei saa tulla säilytyspaikkoja lapsille, joille emme yhteiskuntana muutakaan keksi. Perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi lapsen rajoittamisen on oltava tarkkarajaista ja lapsen tulee tietää, miten päätöksistä voi valittaa tai hakea muutosta sekä millaista muutosta hänen tilanteessaan odotetaan ennen rajoitusten keventämistä.
Valmistelussa tulee pitää mielessä suljettujen laitosten ydintehtävä: niiden tulee olla kuntouttavia arjen ja hoidon käytäntöjä tarjoava ympäristö, joka tukee nuorten kehitystä ja huomioi yksilölliset tarpeet.
Sijaishuolto on viimeinen keino turvata lapsen kasvu ja kehitys
Lastensuojelun viimesijaisista palveluista keskusteltaessa jäävät vähälle huomiolle asiat, jotka näiden palveluiden tarpeeseen johtavat: muun muassa perheen taloudelliset vaikeudet, mielenterveysongelmat, väkivalta sekä muut haitalliset lapsuuden ajan kokemukset. Sijaishuoltoa tarvitaan silloin, kun mikään muu ei riitä turvaamaan lapsen kasvua ja kehitystä. Emme voi yhteiskuntana kääntää katsetta pois erityistä suojelua tarvitsevista lapsista.
Jotta suljetun laitospalvelun tarvetta voitaisiin välttää ja lasten vakavaa pahoinvointia vähentää, katse kääntyy taas lapsen oikeuksien sopimukseen ja sen 18. artiklaan: sopimusvaltiot antavat vanhemmille ja muille laillisille huoltajille asianmukaista apua heidän hoitaessaan lastenkasvatustehtäväänsä sekä huolehtivat lastensuojelulaitosten ja -palvelujen kehittämisestä.
Lue lisää
Laajasalo, T., Aaltonen, M., Pitkänen, J., Ellonen, N., & Martikainen, P. (2025). Adverse childhood experiences (ACEs) and juvenile violent delinquency in multiple successive birth cohorts. Nordic Journal of Criminology, 26(2), 1–14.
Laajasalo, T., Ellonen N., Aaltonen M. & Martikainen, P. (2025). Haitallisten lapsuusajan kokemusten yhteydet nuorten koulutuspolkuihin, mielenterveyteen ja väkivaltarikollisuuteen.