Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin (CSAM) määrä internetissä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Mistä sitä syntyy aina vain lisää?
Moni kokee vaikeana ajatuksen siitä, että joku voisi tehdä lapselle seksuaaliväkivaltaa, kuvata sitä tai jakaa tätä materiaalia edelleen netissä. Näin kuitenkin tapahtuu valtavasti suuremmassa määrin kuin suurin osa meistä ymmärtää. Materiaalia ei liiku vain pimeän verkon (dark web) uumenissa, vaan myös kaikille avoimen netin puolella.
Lapsi voi myös itse kuvata itseään alasti tai vähissä vaatteissa. Tällainen teko saattaa tapahtua joko jonkun pyynnöstä tai johdattelemana tai täysin tahattomasti lapsen leikkiessä itse ymmärtämättä kuvaavansa videota itsestään julkisesti nettiin. Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista osa on lasten itsensä ottamia kuvia tai videoita, jotka ovat lähteneet leviämään netissä.
Pelastakaa Lasten Nettivihje-toiminto (www.nettivihje.fi) vastaanotti yksityisiltä henkilöiltä vuonna 2020 yhteensä 2757 vihjettä lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta netissä. Yksi vihje voi sisältää yksittäisiä tai jopa satoja kuvia tai videoita.
Pelastakaa Lasten Nettivihje ja poliisi tekevät päivittäin tiivistä yhteistyötä
Nettivihjeeseen saapuneiden vihjeiden sisällön analysoivat ensin tehtävään koulutetut asiantuntijat. Materiaalin analyysi perustuu lapsen iän ja materiaalissa olevan sisällön arviointiin. Ikäarvion tekeminen erityisesti murrosikäisten lasten kohdalla on hyvin haastavaa. Jokainen kuva ja video analysoidaan erikseen.
Vuonna 2020 kaikista Nettivihje-palveluun saapuneista vihjeistä 34 prosenttia sisälsi laitonta CSA-materiaalia tai toimintaa, kuten lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin. Kaikki laittomaksi arvioitu materiaali välitetään poliisille.
Rikostapausten tutkinta vie poliisissa aikaa, resurssit ovat hyvin vähäiset ja työ on henkisesti kuormittavaa. Materiaali voi olla jo ennestään tunnettua, ja epäillyt sekä uhrit viranomaisten tiedossa.
Uhrintunnistuksen lisäksi kuvalle määritellään luokka, johon se rikosprosessissa kuuluu. Suomessa on käytössä poliisin ja syyttäjälaitoksen väliseen sopimukseen perustuva kolmiportainen luokittelu, jonka perusteella syyttäjä mittaa vaatimansa tuomion.
Työtä helpottaisi Suomen kansallinen tietokanta, johon kerran Suomen kriteereillä luokitellut kuvat voitaisiin tallentaa. Lisäksi tarvittaisiin myös Interpolin kansainvälisen ICSE-tietokannan tehokkaampaa käyttöä. Kuvamateriaalin räjähdysmäisesti kasvanut määrä on suuri ongelma myös viranomaisille. Usealla lapsista seksuaalisesti kiinnostuneella on kuvamateriaalia hallussaan useita kovalevyllisiä.
Arkipäiväiset kuvat lapsista seksualisoivassa kontekstissa
Lapsista otettuja arkipäiväisiä kuvia voidaan käyttää seksualisoivissa konteksteissa. Vanhempien avoimilta sosiaalisen median sivustoilta on hyvin helppoa poimia kuvia alastomista lapsista kylvyssä tai rannalla ja käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa yksityisesti tai aiheesta kiinnostuneiden yhteisillä keskustelupalstoilla.
Nettivihjeessä ja rikosprosessissa kuvat analysoidaan aina kuva kerrallaan -periaatteella. Lapsesta otetun, arkipäiväisen ranta- tai suihkukuvan asettaminen seksualisoivaan kontekstiin kuten aikuisviihdesivustolle, loukkaa lapsen oikeuksia, mutta näiden kuvien osoittaminen laittomaksi tai rikoslain rikoksen tunnusmerkistön täyttäväksi on haastavampaa.
Jokaisen aikuisen pitää ymmärtää lapsen digitaalisen jalanjäljen suojaamisen merkittävyys. Oikea-aikainen ja tutkimustietoon perustuva seksuaalikasvatus antaa lapselle tietoja, taitoja ja kykyä soveltaa oppimaansa arjen tilanteisiin.
Ole läsnä lapselle; kuuntele, kuule ja osoita, että olet kiinnostunut lapsen arjesta – myös digimaailmassa. Näin toimimalla tuemme lapsen turvallista kasvua ja kehitystä, netin varjopuolet tiedostaen.
Kirjoitus on osa Väkivallaton lapsuus -blogisarjaa.
Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmassa vuosille 2020–2025 on asetettu 93 kansallista toimenpidettä 0–17-vuotiaisiin kohdistuvan henkisen ja fyysisen väkivallan sekä seksuaaliväkivallan ehkäisystä. Laaja tutkimusnäyttöön perustuva käsikirja korostaa lapsen oikeuksia, osallisuutta, väkivallalta suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä sekä sen seurauksia, monialaista yhteistyötä ja väkivallan kohteeksi jo joutuneiden uhrien auttamista sekä tukea. Sisällössä otetaan huomioon myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret sekä joitakin ajankohtaisia erityiskysymyksiä.
Toimenpidesuunnitelmassa on useita toimenpiteitä koskien seksuaaliväkivaltaa digitaalisessa mediassa, esimerkiksi luku 11, tp 5 (toimeenpanojulkaisu 2021 s. 97): ”Viranomaisilla ja ammattilaisilla on riittävä tieto ja resurssit puuttua verkkovälitteisiin lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin.”
Lue lisää:
Grooming lasten silmin -selvitys (Pelastakaa Lapset 2021)
Arkipäiväiset kuvat lapsista seksualisoivassa kontekstissa -julkaisu (Pelastakaa Lapset 2021)
Väkivallaton lapsuus 2020-2025: toimeenpano ja viestintä (STM 2021)
Väkivallaton lapsuus -verkkosivut (THL 2021)
Barnahus-hankkeen webinaari 27.8.: Verkkovälitteiset lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset (THL)
Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava materiaali (Pelastakaa Lapset -verkkosivut)
Miten suojella lasta verkossa? Opas vanhemmalle. (Pelastakaa Lapset 2021)