Lapsivaikutusten arviointi edistää turvallisuutta – lyhyt oppimäärä lapsivaikutusten arviointiin

Vaikutuksella tarkoitetaan mitä tahansa tietyn päätöksen tai toiminnan seurauksena tapahtunutta muutosta.

Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdentuvan

  1. valmisteilla olevan päätöksen ennakkoarviointia
  2. aiemmin tehdyn päätöksen seuranta-arviointia tai
  3. toiminnan vaikutuksia (toiminnan arviointi).

Tietoisuus lapsivaikutusten arvioinnista on kasvanut. Kuitenkin vielä on paljon matkaa siihen, että se olisi säännönmukainen osa lapsia koskevien asioiden valmistelua, seurantaa ja toiminnan kehittämistä.

Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen ja pohja viisaille päätöksille

Lapsivaikutusten arvioinnin erityispiirteenä on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa edellytetty lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen.

Arvioinnin vahva oikeusperusta tulee lapsen edun selvittämisvelvoitteesta. Samalla arviointi on myös hyvinvointiperustaista, jossa tarkastelun kohteena ovat vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin, kehitykseen ja kasvuympäristöön.

Lapsivaikutusten arvioinnin – kuten vaikutusten arvioinnin yleisestikin – tarkoituksena on tuoda lisää tietoa päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen perustaksi. Myös talousarvion lapsivaikutuksia tulee arvioida eli toteuttaa lapsibudjetointia.

Arvioinnissa on tuotava esille avoimesti myönteisten vaikutusten lisäksi myös mahdolliset kielteiset vaikutukset. Välittömien vaikutusten lisäksi on tunnistettava välilliset vaikutukset. Arviointi auttaa tuomaan esiin tarkoitettujen vaikutusten lisäksi myös ei-tarkoitettuja ja ei-toivottuja vaikutuksia, jotka jäisivät ilman arviointia huomaamatta.

Lasten ja nuoren näkemysten selvittäminen on olennainen osa lapsivaikutusten arviointia. Lapset ja nuoret ovat tärkeitä tiedontuottajia myös heidän kohtaaman väkivallan osalta. Meillä ei ole riittävää tietoa lasten ja nuorten kokemasta väkivallasta ja heidän elinympäristönsä turvallisuudesta, jos emme kysy siitä suoraan lapsilta ja nuorilta.

Miten vaikutusten arviointia tehdään?

Lapsivaikutusten arviointia tehtäessä tulee asettaa kysymyksiä, joihin vastaamalla voidaan ratkaista asia lasten etuja parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaen. Esimerkiksi seuraavat kysymykset auttavat saamaan esille vaikutukset lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisuuteen:  

  • Minkälaisia vaikutuksia asialla on lasten ja nuorten kasvuympäristön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen?
  • Miten eri väkivallan muodot, joita eri lapsiryhmät kohtaavat, on tunnistettu ja huomioitu? Esimerkiksi fyysinen ja henkinen väkivalta, seksuaaliväkivalta, väkivallan todistaminen, vihapuhe, haitalliset käytännöt, lasten ja nuorten keskinäinen väkivalta sekä rakenteellinen väkivalta
  • Mitä vaikutuksia asialla on eri kasvuympäristöihin ja niiden turvallisuuteen? Muun muassa perhe, vertaissuhteet, varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset, verkkoympäristö, harrastukset ja vapaa-aika ja asuin- ja elinympäristö
  • Minkälaisia vaikutuksia asialla on erilaisiin lapsi- ja nuorisoryhmiin? Tunnistetaanko erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret, jotka kohtaavat enemmän väkivaltaa?
  • Minkälaisia vaikutuksia asialla on väkivallan ehkäisemiseen, sen havaitsemiseen, siihen puuttumiseen ja sen seurausten hoitamiseen ja käsittelemiseen?
  • Onko asialla vaikutuksia siihen, miten väkivallan uhriksi joutuneet sekä tekijät saavat tarvittavaa apua ja kuntoutusta?
  • Onko asialla vaikutuksia lasten ja nuorten / heidän edustajiensa käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin? Saavatko he tarvitsemaansa ohjausta, neuvontaa ja tukipalveluita?

Kansallisen lapsistrategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on saada lapsivaikutusten arviointi säännönmukaiseksi osaksi kaikkea lapsiin liittyvää päätöksentekoa ja toimintaa. Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmassa ja myös Turvallisesti kaiken ikää -tapaturmaohjelmassa korostetaan lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisuuden parantamisessa.

Kirjoitus on osa Väkivallaton lapsuus -blogisarjaa

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmassa vuosille 2020–2025 on asetettu 93 kansallista toimenpidettä 0–17-vuotiaisiin kohdistuvan henkisen ja fyysisen väkivallan sekä seksuaaliväkivallan ehkäisystä. Laaja tutkimusnäyttöön perustuva käsikirja korostaa lapsen oikeuksia, osallisuutta, väkivallalta suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä sekä sen seurauksia, monialaista yhteistyötä ja väkivallan kohteeksi jo joutuneiden uhrien auttamista sekä tukea. Sisällössä otetaan huomioon myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret sekä joitakin ajankohtaisia erityiskysymyksiä.

Toimenpidesuunnitelmassa on lapsivaikutusten arvioinnista seuraava toimenpide: Luku 4, tp 2. (toimeenpanojulkaisun luku 3, s. 29) Valtiovallan ja kuntien päätöksenteossa arvioidaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset. Arvioinnissa yhtenä näkökulmana on lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisuus (ml. tapaturmien, itsemurhien ja väkivallan ehkäisy).

Lue lisää

Lapsivaikutusten arviointi, THL

Kansallisen lapsistrategian -sivut

Iivonen, Esa – Pollari, Kirsi: Lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja lainvalmistelijoille. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2021:5.

Lapsibudjetoinnin pilotointi ja vakiinnuttaminen: Työryhmän mietintö lapsibudjetoinnin kehittämismahdollisuuksista valtion talousarviossa sekä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:29.

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman sivut

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.