Vaikuttavuus ja kustannukset puhuttavat kuntien tehdessä parhaillaan erilaisia talouden sopeutustoimia. Jotta sopeuttaminen ei johtaisi ojasta allikkoon, on syytä pysähtyä sen äärelle, mitä ovat turhat ja mitä tarpeelliset kustannukset palveluissa lastensuojelun ja sosiaalihuollon näkökulmasta.
Suhdeperustainen työskentely, joka painottaa muun muassa ihmissuhteita, dialogia, yhteistoiminnallisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä, on monen tutkimuksen toteama avain vaikuttavuuteen sosiaalipalveluissa. Valitettavasti suhdeperustainen, luottamusta rakentava työ ei ole aina mahdollista työntekijöille, vaikka halua ja osaamistakin olisi.
Työntekijöiden vaihtuvuus käy kalliiksi ja heikentää lastensuojelua
Kun työyhteisö kärsii työn heikosta organisoinnista, ylikuormasta, alipalkoista, rekrytointivaikeuksista ja seurauksena olevasta jatkuvasta vaihtuvuudesta, ovat katkokset asiakassuhteissa väistämättömiä. Työntekijän vaihtuessa työ lastensuojelussa alkaa monella tapaa alusta. Tällä on seurauksia lapsille ja perheille.
Organisaation toimimattomuus, työntekijöiden korkea vaihtuvuus ja asiakkaana olevien lasten kaltoinkohtelun toistumisriskin kasvu ovat sidoksissa toisiinsa. Syitä sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuudelle ovat useiden eri tutkimusten mukaan huonot työolot, keskeisimmin liian suuri asiakaskuorma yhdistyneenä matalaan palkkaan ja ohueksi jäävään lähiesimiehen tukeen.
Ruotsissa on laskettu, että yhden sosiaalityöntekijän vaihtuminen maksaa työnantajalle erilaisina rekrytointiin, perehdytykseen ja koulutukseen liittyvinä kuluina noin 33 000 euroa. Jos keskisuuresta kaupungista lähtee esimerkiksi kymmenen sosiaalityöntekijää vuoden tai parin aikana, maksaa tämä yli 330 000 euroa. Tällä summalla voitaisiin sosiaalityöhön palkata vuodeksi neljä kokopäivästä työntekijää. Työn huonosta organisoinnista, ylikuormituksesta ja vaihtuvuudesta johtuva rahankulu on turha kustannus, koska se olisi vältettävissä.
Dialogisuus on tärkeää tuki- ja muutostyössä
Dialogisuuden avulla vältetään tekemästä liian nopeita johtopäätöksiä liian vähäisen tiedon varassa. Dialogi auttaa ottamaan huomioon erilaiset näkökulmat alusta saakka. Sen avulla voidaan välttyä lukkiutuvilta tulkinnoilta, jotka voivat johtaa asiakkaiden kannalta haitallisiin päätöksiin ja yhteiskunnan kannalta huomattaviin kustannuksiin.
Sosiaalityön lehtori emerita Anna Metteri Tampereen yliopistosta kuvaa dialogisuuden puuttumiseen liittyviä kokemuksiaan tukihenkilönä:
”Olen raskain mielin seurannut useiden vuosien ajan yhtä prosessia, jossa olisi heti alussa huolellisen tutkimisen, dialogisen työtavan, verkostojen tiedon huomioon ottamisen ja avoimuuden kautta vältetty yhteensä kahdeksan vuoden laitoshoitokustannukset ja monet veronmaksajien rahoilla toteutetut oikeudenkäynnit!”
Dialogi on vaikuttavaa ennen kaikkea siksi, että sen avulla voidaan luoda jaettua ymmärrystä ammattilaisten ja asiakkaiden kesken. Lastensuojelussa tai muuallakaan palveluissa ei riitä, että ammattilainen ajattelee tietävänsä, mikä asiakasta voisi auttaa. Sen sijaan asiakkaan olisi erittäin tärkeää itse ymmärtää omaa tilannettaan ja päästä pohtimaan, mikä voisi olla avuksi.
Jos jaettua ymmärrystä tilanteesta ja ratkaisuista ei rakennu, voivat ammattilaiset tehdä jopa vuosien ajan työtä saman lapsen, nuoren ja perheen kanssa ilman että siitä on kenelläkään sanottavaa hyötyä.
Dialogin puute voi johtaa myös turhaan ylihoitamiseen. Etelä-Pohjanmaalla perhepalveluiden johtavana sosiaalityöntekijänä toimiva Satu Mäki-Fossi on analysoinut palveluiden toimintaa yksittäisen nuoren tilanteessa. Hänen mukaansa eräs lastensuojelun asiakkaana oleva nuori olisi toivonut tukikäyntien puolittamista erikoissairaanhoidon psykologin ja lastensuojelun tukihenkilön kanssa. Tapaamiset vuoroviikoin olisivat riittäneet hänelle. Nuori ei tavannut sosiaalityöntekijäänsä kuitenkaan koskaan kahden, eikä nuori tohtinut ottaa toivettaan puheeksi neuvotteluissa. Näin tapaamiset jatkuivat jokaviikkoisina.
Kiireestä tai mistä tahansa muusta syystä johtuva dialogin ja jaetun ymmärryksen puute saa paljon aikaan turhia kustannuksia palveluissa, Sadun esimerkissä todennäköisesti kymmeniä tuhansia euroja, Annan esimerkissä vuosien mittaan lähes miljoonan euron edestä.
Palveluiden pirstaleisuus vaikeuttaa avunsaantia
Palveluita vakavasti vaivaava pirstaleisuus on myös turhia kustannuksia tuottava ongelma. Myös tästä Satu Mäki-Fossilla on konkreettisia havaintoja: pirstaleisuus voi näkyä sekä yhteistyön puuttumisena kokonaan että heikkolaatuisena yhteistyönä. Yhteistyön puutteesta seuraa tilanteita, joissa palvelua tarjotaan päällekkäin ja joskus paljonkin samalle asiakkaalle, ja kuitenkin kokemus avunsaannista voi jäädä ohueksi.
Turhia kustannuksia voi toisaalta myös tuottaa huonolaatuinen yhteistyö ammattilaisten kesken, esimerkkinä yhteistyöfoorumit, joilla perheen tilannetta pohditaan ilman että perhe tai heitä tuntevat työntekijät itse ovat paikalla. Tällöin esiin voi nousta aivan vääriä huolia, jotka alkavat heijastua asiakassuhteisiin ja viedä yhteistä tilannekuvaa taaksepäin.
Väärään tilannekuvaan perustuva tuki lähinnä hämmentää asiakkaita, eikä osu maaliin. Irrallinen ja erillinen työ saa aikaan päällekkäistä työtä, huonolaatuinen puolestaan suoranaista lisäkuormaa asiakkaalle ja työntekijöille. Turhilta kustannuksiltakaan ei tällöin vältytä.
Toimivat tavat karsivat turhia kustannuksia
Valoa on kuitenkin näkyvissä. Kun turhien kustannusten juurisyyt on tunnistettu, on ne mahdollista kitkeä ja ottaa käyttöön toimivampia tapoja tehdä työtä.
Parempia tapoja on löydetty lastensuojelun systeemisen työotteen ja tiimimallin avulla. Siinä työskentelyn suhdeperustaisuus, dialogisuus ja monitoimijaisuus mahdollistetaan ja varmistetaan jämäkällä tukirakenteella ja hyvällä lähijohtamisella. Tämä on vahvistanut laatua lastensuojelutyössä.
Kaksi kolmesta tiiminvetäjästä arvioi johtamansa tiimin työskentelyn laadun vahvistuneen uuden toimintatavan myötä. Joka neljäs arvioi sen vahvistuneen paljon.
Olemme käytännössä nähneet, että suhdeperustainen, luottamukseen perustuvan työskentely voidaan saada vahvistumaan lastensuojelun arjessa. Dialogille voidaan luoda tilaa ja aikaa. Yhteistyö on mahdollista saada toimivaksi, osallisuutta tukevaksi ja luottamukseen perustuvaksi.
Kun tällaiset elementit toteutuvat lastensuojelussa ja muissa palveluissa, kokevat asiakkaat aidosti saavansa tukea ja tulevansa kuulluksi. Samalla myös paremmalle työhyvinvoinnille rakentuu edellytyksiä.
Asiakasperheen vanhemmat ovat kuvanneet kokemuksiaan systeemisestä, dialogisesta, suhdeperustaisesta työskentelystä:
”Tulee niin vahvasti se tunne, että se lapsi on siinä keskiössä ja kaikki tehään sillä porukalla, me plus koko lastensuojelun työyhteisö tekee sen lapsen eteen sitä hommaa.”
”Tuo on mun mielestä toiminut niin valtavan hyvin..sää voit oikeasti vaikuttaa niihin ite ja me yhessä tehään. Mitään palavereita ja asioita ei käyä ennenku sulta kysytään.”
”Meiän perheen henkilökohtasessa prosessissa tuntuu että kaikki on menny just niinku pitää. Se on ollu puolin ja toisin hirvittävän avointa ja luottamuksellista kaikki.”
Kun siis talousasioita pohditaan, kannattaa miettiä tarkkaan, missä kunnan rahat valuvat hukkaan, millä tämä voitaisiin pysäyttää ja mikä puolestaan on tarpeellista, kestävää ja vaikuttavaa rahankäyttöä palveluissa. Investointi vaihtuvuuden pysäyttämiseen, hyviin työoloihin sekä vaikuttavaan, suhdeperustaiseen ja dialogiseen työhön voi ennen pitkää yllättää kirstunvartijatkin iloisesti.
Lue lisää:
Alatalo Marjo (2018) Suhdeperustaisen tiedonmuodostuksen jännitteet lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä. Heikki Waris-instituutin tutkimuksia 3/2019.
Clement Martin & Mc Kenny Richard (2019) Developing an open dialogue inspired model of systemic social work assessment in local authority children’s social care department. Journal od Family Therapy (2019) 41: 421-446.
Lee Chreyl D & Ayon Cecilia (2004) Is the Client-Worker Relationship Associated with Better Outcomes in Mandated Child Abuse Cases? September 2004 Research on Social Work Practice 14(5):351-357
Patel Dimple, McClure Madeline, Phillips Sophie & D. Booker Dana (2017) Child Protective Services Workforce Analysis and Recommendations.TexProtects. The Texas Association for the Protection of Children.
Tretvithick Pamela (2003) Effective relationship-based practice: A theoretical exploration. Journal of Social Work Practice (17) 2:163-176.