Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan 7.3.2018 julkaistussa väliraportissa Selvityshenkilön arvio lastensuojelun henkilöstön riittävyydestä ja ratkaisuehdotukset kuormituksen vähentämiseksi (pdf) todetaan, että lastensuojelun sosiaalityön kuormitus on vakava ongelma. Raportin tuli vastata selvityshenkilön kiireisimpään tehtävänantoon: arvioida lastensuojelun henkilöstön riittävyyttä ja ehdottaa nopeasti vaikuttavia ratkaisuja työntekijöiden kuormituksen ja vaihtuvuuden vähentämiseksi sekä lastensuojelun laadun varmistamiseksi.
Väliraportin monet sinänsä kannatettavat ehdotukset eivät kuitenkaan tunnu sellaisilta, joilla lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työkuormaa voitaisiin nopeasti keventää. Panostukset ennaltaehkäisyyn tai moniammatilliseen tiimiytymiseen eivät poista sitä akuuttia ongelmaa, että suurella osalla lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä on jopa moninkertaisesti enemmän asiakkaita kuin laadukas ja vaikuttava asiakastyö edellyttäisi.
Systeemisen lastensuojelun toimintamallin levittäminen ei onnistu ilman asiakasmäärän kohtuullistamista
Kuten HS uutisoi 9.3.2018, Suomessa ollaan kokeilemassa systeemistä lastensuojelun toimintamallia osana lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa 40 paikkakunnalla. Britanniassa kehitetty malli nojaa systeemiseen ajatteluun ja perheterapiaan. Sen konkreettisin erityispiirre on asiakastyön organisointi siten, että lastensuojelun sosiaalityötä tehdään pienessä tiimissä, jossa asiakastapauksia käsitellään yhdessä reflektoiden perheterapeutin johdolla. Koulutuksen ja tiimityön myötä työntekijät opettelevat uusia ajattelu- ja ratkaisutapoja ja siirtyvät palvelujen koordinoijan roolista tekemään intensiivistä vuorovaikutustyötä.
Brittiläisten arviointien mukaan malli on onnistuessaan lisännyt sekä asiakkaiden että työntekijöiden hyvinvointia ja asiakastyön laatua. Mallin siirtäminen uusille paikkakunnille ei kuitenkaan ole aina onnistunut. Tutkimuksen mukaan keskeisimpiä ongelmia ovat olleet liian suuret tiimit ja asiakasmäärät. Työntekijät ovat olleet pettyneitä, koska eivät ole koulutuksen jälkeen voineetkaan tehdä intensiivistä ja systeemistä asiakastyötä. Nämä kokemukset on tärkeä huomioida, jotta emme päätyisi samaan tilanteeseen.
Mallin jatkokehittäminen ja kouluttaminen eivät yksin riitä, jos systeemisestä mallista haetaan Suomessa ratkaisua. Tarvitaan lisäresursseja asiakasmäärien pienentämiseksi, jotta hyväksi todetut käytännöt voidaan todella ottaa käyttöön. Pilotoinnin tässä vaiheessa on arvioitu, että systeeminen työskentely edellyttää asiakasmäärän rajaamista 20 lapseen työntekijää kohden. Mikäli lapsen tilanne on vakava ja hänen huostaan ottamistaan tai sijoitustaan harkitaan, yhden työntekijän vastuulla voi THL:n aiemman tutkimuksen mukaan olla vuoden aikana korkeintaan 15 perheen asiakkuus.
Lastensuojelun laadun ja lasten oikeusturvan varmistaminen vaatii julkisen vallan vastuunottoa: resursseja ja tekoja
Jos asiakasmääriä halutaan pienentää kestävällä tavalla, tulisi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden määrää kunnissa lisätä vähintään sen ajaksi, että ennaltaehkäiseviä palveluja saadaan aidosti vahvistettua. Koko lapsiväestön kanssa toimiva sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus on saatava tukemaan ja ottamaan vastuuta lapsista lapsen omassa arkiympäristössä sen sijaan, että lapsia siirrellään palvelusta toiseen tai asia kuitataan hoidetuksi tekemällä lastensuojeluilmoituksia. Valtio voisi tukea kuntia tämän siirtymävaiheen hoitamisessa erityisellä korvamerkityllä valtionosuudella. Kananojan ehdotus lisätä panostuksia perhetyöhön ja päihde- ja mielenterveysammattilaisten palkkaamiseen lastensuojelutiimien jäseniksi ei suoraan pienennä vastuusosiaalityöntekijöiden asiakasmäärää.
Raportissa sivuutetaan asiakkaana olevien lasten ja perheiden näkökulma, vaikka lapsen oikeusturvan toteutuminen ja asiakkaan oikeudet ovat vaakalaudalla suurten asiakasmäärien kuormittaneiden sosiaalityöntekijöiden käsissä. Kananoja ei kannata asiakasmäärien määrittelyä lakiin.
Mielestämme asiakasmitoitus olisi syytä kirjata lakiin, jotta asiaa voidaan valvoa lasten oikeusturvan takaamiseksi.