”Mulle sanoi joku vieras ihminen kaupungilla, et sun ei kannattais enää syödä tota jätskiä, kun olet niin iso. Nyt mä en enää syö kaupungilla jäätelöä”, sanoi eräs ylipainoinen kymmenvuotias lapsi.
Ulkonäön kommentointi satuttaa kaiken ikäisiä. Maailman lihavuuspäivän 11.10. teemana on tänä vuonna painoon liittyvän stigman eli negatiivisen leiman vähentäminen. Tavoitteena on lisätä tietoa stigmatisoinnin yleisyydestä, sen muodoista, vakavuudesta ja ennen kaikkea siitä, miten stigmatisointia voidaan vähentää.
Lihavuuteen liittyvä stigma tarkoittaa negatiivista käyttäytymistä ja asenteita, jotka kohdistuvat ihmisiin heidän painonsa vuoksi.
Stigmatisointi voi ilmetä loukkaavina puheina, katseina, kiusaamisena, syrjimisenä tai vaikka kuvina lehdissä.
Painoon liittyvä stigmatisointi on ollut viime aikoina paljon esillä lehdissä, sosiaalisessa mediassa ja keskusteluissa. Keskusteluissa on noussut omakohtaisia, surullisia kokemuksia syrjinnästä, leimaamisesta ja syyllistämisestä. Toisaalta on korostettu ihmisen oikeutta itseään koskevaan tietoon, kuten tietoihin terveyttä vaarantavista riskitekijöistä.
Keskustelussa korostuu siis myös terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuus ottaa ylipaino puheeksi samalla tavalla kuin muutkin terveyttä mahdollisesti vaarantavat riskitekijät. Terveydenhuollon rooli ja vastuu tunnustetaan, mutta keskustelussa on korostunut erityisesti se, miten paino ja elintavat otetaan puheeksi ja miten niistä tulisi puhua asiakkaan tai potilaan ehdoilla kunnioittavasti.
Paino ja elintavat puheeksi terveydenhuollossa
Lasten ja aikuisten ylipainoisuus on yleistynyt viime vuosikymmenien aikana. Noin 25 prosenttia 2–16-vuotiaista pojista ja 16 prosenttia samanikäisistä tytöistä on vähintään ylipainoisia. Aikuisista lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista on ylipainoisia (painoindeksi vähintään 25 kg/m2) ja neljännes aikuisista lihavia (painoindeksi vähintään 30 kg/m2).
Tilastojen takana on ihmisiä: aikuisia, lapsia ja perheitä omien elämäntarinoidensa kanssa. Leimaavat ja syyllistävät puheet tai katseet eivät edistä hyvinvointia tai halua pitää huolta itsestään. Paino ja elintavat ovat hyvin henkilökohtaisia asioita. Painoon liittyvä stigmatisointi voi joskus olla esteenä jopa hoitoon tai vastaanotolle hakeutumiselle. Empaattinen kuuntelu, hyväksyntä, motivointi ja ratkaisujen etsiminen yhdessä voivat auttaa painon taustalla olevien asioiden puheeksi otossa ja mahdollisten elintapamuutosten pohdinnassa.
Puhutaan lapselle kehosta arvostaen
Laihduttaminen ei kuulu lapsille eikä nuorille. Hyvinvointi ja itsensä arvostaminen sen sijaan kuuluvat kaikille. On kaikkien vastuulla saada jokainen ihminen tuntemaan itsensä ja kehonsa hyväksi ja ainutlaatuiseksi, painolukemista huolimatta. Jos suhde omaan kehoon on arvostava, siitä on helpompi pitää huolta.
Lasten painonhallinnan tavoitteena on hyvinvoiva lapsi ja terve aikuisuus, ei tietyn mallinen vartalo tai ulkonäkö. Lasten kanssa kannattaa keskustella siitä, että ihmisiä on kaiken kokoisia ja näköisiä.
Jokainen on arvokas ja ainutlaatuinen juuri sellaisena kuin on.
Ulkonäön korostaminen haittaa lasten terveen kehonkuvan muodostumista. Useimmiten ylipainon välittömät vaikutukset liittyvät itsetuntoon tai kiusaamiseen ja niitä on tärkeä käsitellä heti niiden ilmaantuessa. Aikuisten malli oman kehonsa arvostamisesta on tärkeää. Terveyteen liittyviä taitoja opetellaan yhdessä perheen kanssa.
Terveydenhuollon ammattilainen seuraa ja tukee
Terveydenhuollon tehtävä on seurata lapsen kasvua, tukea koko perhettä elintapoihin liittyvissä asioissa ja antaa erityistä tukea ja ohjata jatkohoitoon, jos perhe sitä haluaa ja tarvitsee. Tärkeää on tapa, jolla kasvu ja elintavat otetaan puheeksi ja miten niistä keskustellaan.
Erityisesti kasvuvaiheessa olevan ylipainoisen lapsen tavoitteena ei ole laihduttaa, vaan elintapoihin ja hyvinvointiin huomiota kiinnittämällä pyritään paino tasaamaan pituuskasvun myötä. Mittaamisen ja terveyden seurannan tarkoitus on lisätä tietoa lapsen terveydentilasta ja hyvinvoinnista, mutta mittaustulokset ja arvot eivät määritä ihmistä.
Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi, hyvä ja arvokas sellaisena kuin on. Yhteinen tehtävämme on saada jokainen, lapsi tai aikuinen, tuntemaan kehonsa niin arvokkaaksi, että siitä haluaa pitää huolta.
Miten painoon liittyvää stigmaa voidaan vähentää?
- Lisäämällä tietoisuutta painoon liittyvän stigmatisoinnin erilaisista muodoista ja erityisesti keinoista sen välttämiseksi.
- Välttämällä puhetta tai kuvia, jotka lisäävät painoon liittyvää negatiivista leimaa ja vääristyneitä yleistyksiä.
- Yksilöllisen vastuun korostamisen tai syyllistämisen sijaan korostamalla elinympäristön kehittämistä siten, että terveelliset elintavat olisivat mahdollisimman luontevia.
Lähde: World Obesity Day 2018
Neuvokas perhe tukee lapsiperheiden arjen elintapoja ja hyvinvointia. Neuvokas perhe on osa Suomen Sydänliiton toimintaa ja yksi hallituksen kärkihanke. Verkkosivuilta Neuvokasperhe.fi löytyy ideoita yhdessä syömiseen, liikkumiseen ja perhearkeen sekä asiallista tietoa lapsen ylipainosta. Neuvokas perhe -elintapaohjausmenetelmä on käytössä kaikissa Suomen kunnissa neuvoloissa ja kouluterveyshuollossa
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta – kansallinen lihavuusohjelma on yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on lihavuuskehityksen kääntäminen laskuun väestötasolla terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi. Ohjelmaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjelman toisella kaudella 2016–2018 keskitytään lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyyn, eri toimijoiden välisen yhteistyön tehostamiseen sekä terveyden tasa-arvon edistämiseen.
Tänään 11.10. vietetään Maailman lihavuuspävää. Lue lisää päivästä (englanniksi): World Obesity Day 2018.