Mitä ihmettä se THL:lle kuuluu miten syön, juon tai nukun?

Arvaan, että joku 60 000 suomalaisesta voi tällä hetkellä miettiä, miksi tieto hänen terveystottumuksistaan ja lääkärikäynneistään kuuluu THL:lle.

Eikä se sellaisenaan kuulukaan. Me kysymme, jotta päättäjät ja palveluja kehittävät tietäisivät, miten eri väestöryhmät voivat ja mitä palveluja he tarvitsisivat.

Viime vuoden puolella lähetimme 60 000 suomalaiselle FinSote-kyselyn. Siihen ehtii vielä vastata.

Lomakkeessa on satakunta kysymystä esimerkiksi syömisestä, liikkumisesta sekä sote-palvelujen käytöstä.

Miksi FinSotessa kysytään kasvisten, marjojen ja voin syömisestä?

Näillä muutamalla karkealla ruokakysymyksellä pystymme tarkastelemaan eri-ikäisten aikuisten ravitsemustottumuksia sekä niiden alueellisia eroja. Tiedoilla on iso merkitys kun suunnitellaan alueen palveluita.

Lomakkeessa kysytään myös liikuntatottumuksista, alkoholinkäytöstä ja tupakoinnista. Vaikka THL on mukana laatimassa erilaisia suosituksia, tässä ei arvioida elääkö joku niiden mukaan ”oikein” vai ei.

Osa FinSoten kysymyksistä on niin perinteisiä, että niitä on kysytty ensimmäistä kertaa jo 40 vuotta sitten terveystutkimuksissa. Näin kauas ulottuva tieto on arvokasta ja kansainvälisestikin harvinaista.

Tiesitkö esimerkiksi, että neljäkymmentä vuotta sitten suomalaisista 17 prosenttia söi päivittäin tuoreita kasviksia, kun viime vuonna (2017) vastaava prosenttiluku on 41?

Emme edes tiedä vielä mitä löytöjä nyt kerättävän aineiston pohjalta tehdään.

Miksi siinä kysytään lääkärikäynneistä?

Saatat arvella, että tiedot sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä saadaan suoraan asiakas- ja potilastietojärjestelmistä. Näin ei kuitenkaan vielä ole.

Kokemuksista käyntikerrat eivät kerro ollenkaan.

On tärkeää tietää saitko apua, kohdeltiinko sinua hyvin, vai onko sinua ehkä turhauttavasti pompoteltu eri palveluiden välillä. FinSotessa kysytään myös, olisitko tarvinnut palvelua, mutta et saanut sitä. Asioita, joita jokaisen palveluita järjestävän täytyy ottaa huomioon.

Entäpä kysymykset rahojen riittämisestä?

Vuosi sitten huomasimme, että yhä useampi suomalainen kertoo joutuneensa tinkimään rahan puutteen vuoksi ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä.

Mikähän on tilanne nyt?

Näillä kysymyksillä selvitetään eriarvoisuutta yhteiskunnassamme ja voidaan herätellä päättäjiä. Väestön toimeentulon ongelmat ovat tärkeitä taustatietoja maakunnan palveluiden tarvetta kartoitettaessa.

Kysymyksiä ei keksitä huvikseen

Tilastolaki rajoittaa kyselyintoamme: sen mukaan teitä vastaajia tulee rasittaa mahdollisimman vähän ja kysyä vain kerran. Tämän takia punnitsemme jokaisen kysymyksen tarkkaan. Vastauksilla ei ole tarkoitus muodostaa kuvaa, minkälainen juuri sinä olet, eikä yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa tuloksista.

Vastauksilla on aidosti vaikutusta

FinSote-tutkimuksella seurataan väestön terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia ilmiöitä kokonaisvaltaisesti. Miksi jollakin alueella on enemmän yksinäisyyttä? Minkä ikäiset liikkuvat vähiten? Pitäisikö asialle tehdä jotakin?

Vastausten perusteella muodostetaan kuva erilaisista väestöryhmistä: iäkkäistä, työikäisistä, miehistä, naisista. Tieto auttaa ennakoimaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta maakunnissa.

Se miten elät, ei kuulu THL:lle.

Mutta Suomi tarvitsee tietoa kokemuksistasi ja valinnoistasi. Tänä päivänä ehkä enemmän kuin koskaan, olemmehan melkoisen murroksen edessä maakunta- ja sote-uudistuksessa.

Kiitos että luit tämän ja että vastaat, jos osuit otokseen!

Maksuton FinSote-infopuhelin tutkimukseen osallistuville vastaa arkisin kello 9–11 numerossa 0800 97730.