Koronaviruksen aiheuttama COVID-19-pandemia levisi alkuvuoden aikana nopeasti ja saavutti Suomen helmikuun aikana. Virukseen tepsivää rokotetta tai lääkettä ei ole, joten sen leviämistä on pyritty kevään kuluessa estämään monin rajoitustoimin. Maassamme myös julistettiin ensimmäinen poikkeustila sotien jälkeen.

Ymmärrettävästi epidemian kulun ja tartuntojen seurantaan on käytetty kaikkialla paljon resursseja. Taudin leviämistä on ennakoitu malleilla, joiden pohjalta on pohdittu vaihtoehtoisia strategioita epidemian hillitsemiseksi ja hallitsemiseksi. Näin Suomessakin.

Epidemian ja rajoitustoimien laajuuden paljastuttua kävi kuitenkin nopeasti ilmi, että rajoitustoimilla tulee olemaan merkittävät yhteiskunnalliset seuraukset. Näitä vaikutuksia on seurattu ja ennakoitu eri tahojen toimesta.

Myös THL ryhtyi maaliskuussa seuraamaan ja arvioimaan epidemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutuksia väestön hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen.

Yhteiskunnallisten vaikutusten seurannassa THL käyttää monipuolisesti ajankohtaisia tietolähteitä, muun muassa päivittäin tai viikoittain päivittyviä rekisteritietoja ja epidemian aikana tehtyjä kyselyjä. Seurantaa raportoidaan THL:n verkkosivuilla ja viikkoraportteina

Maanantaina 15.6 poikkeusolot Suomessa päättyivät. Epidemiatilanteen on arvioitu olevan rauhallinen ja useita rajoitustoimia on touko–kesäkuun aikana lievennetty tai purettu.

Seuraavassa luomme katsauksen keskeisiin havaintoihin, joita olemme tehneet epidemian ja rajoitustoimien vaikutuksista väestön hyvinvointiin ja elinoloihin tähän mennessä. Jatkamme katsausta juhannuksen jälkeen blogilla epidemian vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja käyttöön.

Taloudelliset vaikutukset mittavia

Bruttokansantuotteen kehitys kääntyi kevätkaudella kasvusta laskuun. Kansantalouden äkkijarrutus on näkynyt ihmisten arkielämässä taloudellisina ongelmina, jotka lisäävät myös muiden ongelmien riskiä.

Suomalaisista työikäisistä lähes 40 prosenttia arvioi toukokuussa, että koronaepidemia oli heikentänyt heidän taloudellista tilannettaan.

Toimeentulon ongelmista kertoo myös se, että perustoimeentulotuen tarve on lisääntynyt. Epidemia on iskenyt rankasti nuorten, ja erityisesti nuorten naisten, toimeentuloon. Myös lapsiperheissä on ollut tiukkaa.

Taloudelliset ongelmat näkyvät sosiaalityöntekijöiden mukaan kunnissa mm. ruoka-avun tarpeen kasvuna ja velkaongelmina. Näyttää siltä, että epidemia on heikentänyt erityisesti niiden ihmisten tilannetta, joilla toimeentulo-ongelmia oli jo ennen epidemiaa.

Epidemian aikana lomautukset ja työttömyys ovat lisääntyneet. Lomautusten määrä kasvoi nopeasti ja suurin kasvu ajoittui huhtikuun alkuun. Toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa lomautettujen määrä on jo vähentynyt.

Lomautukset ovat kohdistuneet erityisesti palvelu- ja myyntityöntekijöihin, mikä heijastaa huhtikuussa alkaneita matkailun sekä hotelli- ja ravintola-alan rajoituksia. Nähtäväksi jää, miten kehitys jatkuu nyt, kun rajoituksia on kesäkuun alusta asti purettu laajemmin.

Rajoitustoimet ovat koetelleet ikääntyneitä

Koronavirustaudin vakavampien seurausten todennäköisyys kasvaa iän myötä, joten ikääntyneiden eristäminen ja eristäytyminen on ollut tärkeää.

Epidemiaan liittyvät rajoitukset ovat kuitenkin vaikuttaneet merkittävästi iäkkäiden arjen pärjäämiseen ja henkiseen jaksamiseen. Sosiaalisten kontaktien vähyys on aiheuttanut yksinäisyyttä ja alakuloa ja fyysisen aktiivisuuden väheneminen uhannut toimintakykyä.

Erityisesti yksin kotona asuvien iäkkäiden riski sosiaaliseen eristäytymiseen on ollut suuri. Huolta on kannettu myös ravitsemuksesta, mikäli ruokatarvikkeiden hankkiminen on vaikeutunut.

Myös ikääntyneiden omaishoitajien jaksaminen on ollut koetuksella. Omaishoitajat pelkäävät sairastuvansa itse ja tartuttavansa läheisensä, mutta iso osa omaishoitajista kuuluu itsekin riskiryhmään.

Puolet kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johtajista nosti toukokuussa tehdyssä kyselyssä omaishoitajien kuormittuneisuuden kolmen kärkeen ikääntyneisiin eniten vaikuttaneista asioista. Osassa kunnista onkin aktiivisesti kehitetty keinoja huolehtia omaishoitajien hyvinvoinnista.

Ikääntyneet ovat vähentäneet avohoidon palvelujen käyttöä enemmän kuin nuoremmat. Useat hoitoa ja seurantaa vaativat terveysongelmat ovatkin saattaneet jäädä hoitamatta ja siksi pahentua, kun vastaanotolle ei ole uskallettu hakeutua tai sovittuja aikoja on peruttu.

Monille iäkkäille digitaalisten etäpalvelujen käyttö on vaikeaa tai mahdotonta, jos osaamista tai tarvittavia laitteita ei ole.

Huolta lapsista, stressiä ja taloudellisia ongelmia perheissä

Koronakevät oli monille lapsiperheille stressaava ja toimeentulon ongelmat heikensivät tilannetta entisestään. Poikkeustila nosti esille perheiden väliset hyvinvointierot ja vakavimmin kriisi on koetellut perheitä, joissa oli jo ennestään ongelmia.

Koulujen opetus toteutettiin pääosin etäopetuksena maaliskuun puolesta välistä toukokuun puoleenväliin. Etäopetus tavoitti suurimman osan oppilaista.

Pieni osa oppilaista katosi kuitenkin tavoittamattomiin opettajien, erityisopettajien ja kouluterveydenhuollon yhteydenotoista huolimatta ja jäi näin vaille tukea niin opetuksen kuin kouluterveydenhuollon palvelujenkin osalta.

Perheille, joissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia, oli suurta haittaa arjen rakenteiden äkillisestä murtumisesta.

Haasteista huolimatta lähisuhdeväkivalta ei tilastojen valossa näytä kodeissa lisääntyneen. Poliisin hälytystehtävät kotiväkivallan vuoksi ovat olleet suurin piirtein samalla tasolla kuin alkuvuonna ja viime vuonna samaan aikaan.

Myöskään Nollalinjasta apua lähisuhdeväkivaltaan hakeneiden määrissä ei ole havaittu muutoksia. Turvakoteihin on hakeutunut jopa aiempaa vähemmän perheitä, mutta kyse voi olla myös siitä, että turvakoteihin ei ole uskallettu tai osattu poikkeusaikana hakeutua.

Turvakodit ovat olleet avoinna rajoituksista huolimatta, mutta tiedotusta tästä lisättiin vasta huhtikuussa.

Haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tavoittaminen vaikeaa

Asunnottomien sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaista kärsivien ihmisten arkea kannattelevat normaalitilanteessa monet ryhmämuotoiset ja vuorovaikutukseen perustuvat palvelut ja toiminnot.

Muutokset ruoka-avussa, majoituspalveluissa ja matalan kynnyksen päivätoiminnassa ovat siksi vaikuttaneet heidän arkeensa ja hyvinvointiinsa paljon. Ravitsemuksesta, unesta ja hygieniasta huolehtiminen muuttui vaikeaksi etenkin asunnottomien ja päihdeongelmaisten ihmisten keskuudessa.

Palveluja tarjottiin aiempaa enemmän etäpalveluina. Erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset jäävät kuitenkin helposti näiden palvelujen ulkopuolelle, kun mahdollisuuksia ja kykyjä niiden käyttämiseen ei ole.

Sosiaalityössä ihmisiä on tavoiteltu puhelimitse ja jalkautuen. Näin on pyritty varmistamaan, että palveluja tarvitsevat asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen. Yhtenä huolena on ollut myös se, miten epidemiaan liittyvä tieto ja ohjeet ovat saavutettavissa.

Myös myönteisiä havaintoja

Epidemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien pelättiin laskevan väestön mielialaa. Vaikka väestössä on esiintynyt monia koronaan liittyviä huolia mm. läheisten terveydestä ja epidemian taloudellisista vaikutuksista, työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus ei näytä lisääntyneen epidemian aikana.

Noin joka kymmenes työikäinen on kokenut psyykkistä kuormittuneisuutta. Koronaan liittyvät huoletkin näyttävät jo vähentyneen keväästä.

Sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen näkyi monen arkielämässä. Huhti–toukokuun vaihteessa yli 60 prosenttia työikäisistä kertoi yhteydenpidon ystäviin ja sukulaisiin vähentyneen. Tuolloin joka kolmas koki, että läheisyyden tunne muihin ihmisiin oli vähentynyt ja yksinäisyyden tunne lisääntynyt.

Sosiaalisten kontaktien väheneminen, siirtyminen etätyöhön ja harrastustoiminnan keskeytyminen on ollut monille kuitenkin myös positiivinen muutos, joka rauhoitti arkielämää. Perheen kanssa vietetyn ajan määrä kasvoi.

Kaiken kaikkiaan epidemian vaikutukset elintapoihin ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä. Esimerkiksi reilulla kolmasosalla työikäisistä vapaa-ajan liikunta on vähentynyt, mutta toisaalta lähes yhtä suurella osalla se on lisääntynyt.

Useammat raportoivat alkoholin käytön vähentyneen kuin lisääntyneen, mutta suurin osa kokee, ettei alkoholinkäytössä ole tapahtunut muutoksia. Kun ravintolat sulkeutuivat ja matkustajatuonti tyrehtyi, ­alkoholin kokonaistarjonnasta hävisi neljännes. On arvioitu, että alkoholin kokonaiskulutus tulee tänä vuonna supistumaan.

Luottamusta ja yhteisöllisyyttä

Henkilökohtaiseen elämään liittyvät huolet ovat olleet suurempia kuin huoli terveydenhuoltojärjestelmän tai hallituksen kyvystä hoitaa epidemiatilannetta.

Huhti-toukokuussa 15 prosenttia työikäisistä kantoi melko tai hyvin paljon huolta terveydenhuoltojärjestelmän kyvystä hoitaa koronaviruspotilaat ja vain 11 prosenttia oli huolissaan hallituksen kyvystä hoitaa koronavirusepidemiatilannetta. Luottamus terveydenhuoltoon, asiantuntijoihin ja päätöksentekijöihin on ollut verrattain korkealla tasolla.

Suomalaiset ovat noudattaneet hyvin annettuja ohjeistuksia ja rajoituksia. Sen ansiosta Suomen epidemiatilanne on pysynyt hyvänä.

Koronaepidemia ja sen rajoitustoimet ovat herättäneet ihmisissä halun auttaa. Yhteisöllisyyden vahvistuminen näkyy esimerkiksi iäkkäiden auttamisessa: naapuriapua tuli tarjolle yhä enemmän ja siitä ilmoitettiin sekä sosiaalisessa mediassa että talojen rappukäytävien ilmoitustauluilla. Vapaaehtoistyö vahvistui.

Yleinen arvio on, että Suomessa asuvat ovat tähän saakka selviytyneet epidemiasta ennakoitua vähäisemmin seurauksin. Toki talouden kehitys näyttää huolestuttavalta kuten muissakin maissa.

Rajoitusten purkaminen ja epidemiatilanteen rauhoittuminen on saanut kuitenkin kotimaista kysyntää ja luottamusta varovaisesti elpymään. Valtaosaan väestöstä tilanne on vaikuttanut vain sosiaalisten rajoitusten kautta, ja siihenkin on sopeuduttu.

Epidemian ja rajoitustoimien vaikutukset eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti. On merkittävä joukko ihmisiä, joiden tilanne on heikentynyt poikkeustilanteen seurauksena. Eniten näyttävät kärsineen ne, jotka ovat lähtökohtaisesti olleet heikossa asemassa.

Sen vuoksi, vaikka kulkutauti rauhoittuisikin, kaikkien seurausten paljastuminen ja yhteiskunnan tilanteen jälkihoito vaatii paljon huomiota, ja siihen voi otaksua menevän vielä kauan.

Lue lisää:

Miten koronavirustilanne voi vaikuttaa suomalaisten alkoholinkäyttöön?

Kuntakysely: 1.-3. luokan oppilaista yhdeksän prosenttia mukana lähiopetuksessa, myös etäopetus koetaan sujuvana

Paikoiltaan siirretty arki – Koronakriisin vaikutukset lapsiperheiden elämään -selvitys

Koronakriisin vaikutukset Kelan etuushakemuksiin ja etuuksien saajiin

THL:n koronaseurannan viikkoraportit

COVID-19-epidemian vaikutukset väestön palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Nopea vaikutusarvio (THL)

Sosiaalibarometri 2020 -julkaisun ennakkotiedot (raportti julkaistaan 3.7.2020)

Tilastotietoa koronatilanteesta (Tilastokeskus)

TEM:n tilannekuva (17.6): taloudessa varovaista elpymistä, alueet suunnittelevat jälkihoitoa ja jälleenrakennusta

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *