Muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentässä on sekä perheiden että yhteiskunnan kannalta yhä tärkeämpää nostaa esiin ajantasaisia näyttöön perustuvia lasten, nuorten ja vanhempien terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä mittareita ja työmenetelmiä. Olemme havainneet, että niitä ei välttämättä edelleenkään tunneta riittävästi tai osata ottaa käyttöön asianmukaisella tavalla.

Aitoa kohtaamista ei voi korvata millään

Lapsen, nuoren ja vanhempien tilanne ja tuen tarve ratkaisevat, mitä mittaria tai menetelmää kannattaa hyödyntää. Jotta tilanteesta saadaan kattava käsitys, vaatii se aina työntekijältä pysähtymistä ja kuuntelemista.

Yksittäistä asiakastilannetta ei saa kuormittaa monen eri mittarin ja menetelmän käytöllä, koska tuolloin kaikkein arvokkain ja haavoittuvin, aito kohtaaminen, kärsii. Jokaisella tapaamiskerralla täytyy olla aikaa kysyä ja keskustella asiakkaan kuulumisista. Lapselle, nuorelle ja vanhemmille tulee taata mahdollisuus keskustella ja kysyä heille ajankohtaisista ja mieltä askarruttavista asioista.

Lapsen ja perheen edun kannalta on ensisijaisen tärkeää, että avun ja tuen tarpeet voi tuoda luottamuksellisesti esiin ja niihin vastataan oikea-aikaisesti ja viiveettä. Toisinaan työntekijälle voi keskustelujen ja havaintojen perusteella syntyä huoli lapsen tai vanhemman tai koko perheen tilanteesta ennen kuin asiakas itse ottaa asian puheeksi. Pelkän seurannan sijasta asianmukainen mittari oikein käytettynä antaisi työntekijälle lisätietoa jo heti alkuvaiheessa tarvittavien jatkotoimien käynnistämiseksi. Työmenetelmien riittävän varhainen käyttöönotto puolestaan saattaa ehkäistä ongelmien kehittymisen vakavammaksi häiriöksi.

Moni menetelmä soveltuu peruspalveluihin

On olemassa jo paljon tutkimusnäyttöä varhain toteutettujen psykososiaalisten interventioiden suotuisasta vaikutuksesta lapsen sekä koko perheen hyvinvointiin, perheen vuorovaikutukseen ja ongelmien ylisukupolvisen kierteen katkaisemiseen. Monia työmenetelmiä voidaan käyttää tuloksekkaasti jo sote-palveluiden perustasolla muun muassa neuvoloissa, sekä muissa lapsi- ja perhepalveluissa, esimerkiksi kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Näin vähennetään erityis- ja vaativan tason palvelujen kuormitusta.

Sekä tutkimusnäytön että käytännön työntekijöiden kokemuksen mukaan vanhempien keskeisiä tuen tarpeita ovat jaksamiseen, parisuhteeseen ja perheen vuorovaikutukseen liittyvät asiat. Näiden teemojen puheeksi ottamiseen ja varhaiseen tunnistamiseen jo peruspalveluissa tarvitaan yleiseen käyttöön soveltuvia luotettavia ja vaikuttavaksi arvioituja mittareita ja työmenetelmiä.

Tutkitusti toimivien mittareiden ja hoitomenetelmien valtakunnallinen hyvä saatavuus ja käytännön työhön juurtuminen on varmistettava sosiaali- ja terveyspalveluiden murroksen keskellä.

Saatavilla tietoa mittareiden ja menetelmien käytöstä ja soveltuvuudesta

Tietoa kehitettyjen mittareiden ja työmenetelmien luotettavuudesta ja soveltuvuudesta eri käyttötarkoituksiin on käyttöönoton kynnyksen madaltamiseksi koottu viime vuosina yhteen mm. seuraaville sivustoille:

Toimia-tietokanta (www.toimia.fi) on toimintakyvyn mittaamisesta ja arvioinnista kiinnostuneille asiantuntijoille ja ammattilaisille tarkoitettu verkkosivusto, jota ylläpitää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tietokannassa on tällä hetkellä asiantuntijoiden arvioimana kuusi lasten ja nuorten toimintakyvyn mittaria, esimerkiksi Leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arvioinnin menetelmä LENE ja lasten ja nuorten terveyteen liittyvän elämänlaadun arviointiin tarkoitettu mittari KINDL-R.

Kasvun tuki (www.kasvuntuki.fi) on ammattilaisille suunnattu tietolähde vaikuttaviksi arvioiduista työmenetelmistä lasten ja perheiden tukemiseksi. Palvelusta löytyvät esimerkiksi Varhaista vuorovaikutusta tukeva haastattelu VaVu ja Toimiva lapsi & perhe -menetelmäperheeseen kuuluvat Lapset puheeksi -keskustelu ja -perheinterventio sekä Vertti-vertaisryhmät.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *