Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja sisäministeri Kai Mykkänen kirjoittivat Tyttöjen päivänä 11.10.2018 lapsiasiavaltuutetun blogissa huolestuttavasta ilmiöstä: ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat huomattavasti muita nuoria useammin seksuaalista väkivaltaa. Ulkomaista syntyperää olevilla nuorilla on myös muita hyvinvoinnin pulmia huomattavasti suomalaista syntyperää olevia nuoria enemmän.

Blogissa kirjoitetaan maahanmuuttajien tuovan mukanaan suomalaista kulttuuria rikastuttavia piirteitä. Siinä kiinnitetään huomiota myös rikollisiin ja ihmisoikeuksia loukkaaviin ilmiöihin, kuten seksuaaliseen väkivaltaan. Tekstistä voi saada sen käsityksen, ulkomaista syntyperää olevien nuorten kokema seksuaalinen väkivalta ja häirintä johtuisivat pääasiassa nuorten omista kulttuurisista lähtökohdista.

Tarvitsemme tarkempaa tietoa päätelmien tueksi

Ulkomaista syntyperää olevat nuoret eivät muodosta yhtenäistä samankaltaista ryhmää.  Vuonna 2017 ulkomailla syntyneistä, Suomessa asuvista henkilöistä suurimmat ryhmät olivat entisessä Neuvostoliitossa tai Venäjällä, Virossa, Ruotsissa tai Irakissa syntyneet. Aineiston perusteella ei ole tehty tarkastelua siitä, mitä lähtömaita tai kulttuuritaustoja seksuaalista väkivaltaa kokeneet nuoret edustavat.

Aiemmin julkaistut Kouluterveyskyselyn tutkimustulokset lasten ja nuorten kohtaamasta seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ovat tarkastelleet ilmiön yleisyyttä. Aiemmin julkaisemattomista analyyseista käy ilmi, että seksuaalista väkivaltaa kokeneista perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvistä nuorista suurin osa (61 %) ilmoitti häirinnän tai väkivallan tekijäksi ystävän tai muun tutun nuoren tai lapsen. Toiseksi yleisimmin tekijäksi oli ilmoitettu tuntematon henkilö (35 %).

Ulkomaalaistaustaisten nuorten kohtaamaan seksuaalisen väkivallan taustalla on todennäköisesti monenlaisia syitä. Lähisuhdeväkivalta on huomattavan yleistä suomalaisessa yhteiskunnassa, jonka osana myös nämä nuoret elävät. Samoin on mahdollista, että nuorten kohtaamaan seksuaaliseen ahdisteluun ja väkivaltaan liittyy rasistia motiiveja. Ratkaisuja nuorten kohtaamaan seksuaaliseen väkivaltaan on etsittävä osana suomalaista yhteiskuntaa ja vältettävä me–muut-jaottelua.

Nuorten kohtaaman väkivallan vähentämiseksi tehdään paljon

Kurttila ja Mykkänen kuuluttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta toimia väkivallan kitkemiseksi. Kouluterveyskyselyä hyödynnetään laajasti kansallisessa päätöksenteossa, maakunnallisessa arvioinnissa, kunnissa ja oppilaitoksissa. Kouluyhteisöjä kannustetaan hyödyntämään tuloksia monipuolisesti ja myös lasten ja nuorten kanssa yhdessä.

THL on LAPE-muutosohjelman tuella ryhtynyt toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja kaikenlaisen väkivallan vähentämiseksi. THL:n koordinoiman Kansallisen lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelman tavoitteena on vähentää ja ehkäistä alle 25-vuotiaiden tapaturmia ja itsemurhia sekä alle 18-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Lisäksi tarvitaan seurannan välineet ja tiedolla johtamista. Jatkossa Kouluterveyskysely tulee tuottamaan entistä yksityiskohtaisempaa tietoa eri-ikäisten lasten ja nuorten väkivaltakokemuksista.

Kiitos Kurttila ja Mykkänen, että nostitte esiin tämän vakavan ilmiön ja peräänkuulutitte tutkimukseen perustuvaa politiikkaa. Myös tulkintamme asioiden syy-seuraussuhteista tulee pohjautua tukevasti tutkimustietoon. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista ja luotettavaa, maakunnallista ja paikallista seurantatietoa eri-ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta. Se tuottaa tietoa myös muun muassa ulkomaista syntyperää olevien, toimintarajoitteisten ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *