Oletko miettinyt sosiaaliturvan tulevaisuutta, kun väestö ikääntyy, työelämä muuttuu ja ilmasto lämpenee?

Mitä nuoret ajattelevat tulevaisuuden sosiaaliturvasta, pohdimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sosiaaliturvauudistusta tukevassa työryhmässä ja kutsuimme eduskuntapuolueiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustajia kertomaan näkemyksistään.

Halusimme kuulla eritoten, millaisten arvojen ja ihmiskuvan varaan nuorten muutosehdotukset nojaavat. Koska sosiaaliturva muuttuu, kun maailma muuttuu ja päättäjät vaihtuvat, nuorten poliitikkojen näkemykset kiinnostivat meitä.

Poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt yksinkertaistaisivat sosiaaliturvaa. Tulevaisuuden isot haasteet eivät ratkaisuissa kuitenkaan vielä näkyneet. 

Nuorten ehdotukset muuttaisivat sosiaaliturvaa perustavanlaatuisesti

Keskustan, vihreiden, RKP:n ja SDP:n nuorisojärjestöt sekä Vasemmisto-opiskelijat ja demariopiskelijat kertoivat meille ehdotuksistaan.

Useimmat ehdotukset muuttaisivat toteutuessaan perustavalla tavalla sosiaaliturvan nykyisiä periaatteita. Asumistukijärjestelmä säilyisi kuitenkin ennallaan.

Perustuloa tai negatiivista tuloveroa esittivät keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Negatiivisen tuloveron nimi tulee siitä, että siinä ihminen maksaisi tietyn tulorajan jälkeen tuloveroa. Jos tulot jäisivät alle tuon rajan, valtio maksaisi ihmiselle taloudellista tukea.

Perustuloa puolestaan maksetaan kaikille tuloista riippumatta. Kun nykyään taloudellista etuutta saa tietyn syyn – työttömyyden, sairauden, vamman, työkyvyttömyyden, perheellistymisen tai vanhuuden perusteella – perustulossa ja negatiivisessa tuloverossa ei olisi tällaista syyperustaisuutta.

Kaikkien ehdotusten taustalla oli ajatus siitä, että kun toimeentulosta ei tarvitse stressata, ihmiseltä vapautuu energiaa esimerkiksi työnhakuun.

Painotuserojakin arvoissa kuului: vihreät nuoret ja vasemmisto-opiskelijat uskoivat, että kun ihmisellä on asiat hyvin, hän pyrkii toimeliaisuuteen ilman, että sitä tarvitsee erikseen kontrolloida ja siihen velvoittaa. Keskustanuoret ja RKP-nuoret korostivat puolestaan työnteon kannustimia.

Lähimpänä nykyjärjestelmää oli sosiaalidemokraattisten nuorten ja opiskelijoiden ehdotus, vaikka hekin toivoivat, että vähimmäiskulutuksen takaava perusosa maksettaisiin työttömille, yrittäjille, opiskelijoille, vanhemmille sekä tilapäisesti tai pysyvästi työkyvyttömille joustavasti ilman byrokratiaa. Ansiosidonnainen sosiaaliturva säilyisi ennallaan. Perustasoista etuutta saisi nostettua aktiivitasolle esimerkiksi vapaaehtoistyöllä.

Vaikka nuoret poliitikot taatusti tiedostavat ilmastokriisin haastavan nykyisiä arvojamme ja elämisen malleja, sosiaaliturvaan liittyvissä muutosehdotuksissa se ei vielä konkretisoitunut. Väestön ikääntymiseen liittyvästä rahoitustarpeen kasvamisesta ei myöskään puhuttu.

Yhteiskunnan muutokset pakottavat uudistumaan

Alun perin sosiaaliturva on rakentunut ratkaisuksi kunkin aikakauden yhteiskunnallisiin ongelmiin.  Vähitellen Suomessa on vakiintunut ajatus siitä, että sosiaaliturvan tarkoitus on turvata huolenpito ja toimeentulo tilanteissa, joissa erilaiset toimeentuloa hetkellisesti tai pysyvästi heikentävät syyt käyvät toteen.

Nyt edessä on kuitenkin merkittäviä muutoksia: väestön ikääntyminen, työn murros ja ilmastokriisi. Mikä on sosiaaliturvan tehtävä tulevaisuudessa ja millaiselle perustalle se rakennetaan?

Kutsumme kaikki, ja erityisesti nuoret, osallistumaan tulevaisuuden sosiaaliturvasta käytävään keskusteluun. Keskeneräisetkin ajatukset ovat tärkeitä.

Keskustelua voi virittää opiskelijaporukassa, työkavereiden tai ystävien kesken kysymällä esimerkiksi:

• Mitä sosiaaliturva itse kullekin tarkoittaa?
• Missä määrin sosiaaliturvan tehtävänä on toimeentulon menetysten korvaaminen, hyvinvoinnin lisääminen, osallisuuden ylläpitäminen tai köyhyyden vähentäminen?
• Mitkä ovat yksilön oikeudet ja velvollisuudet konkreettisesti? Ja mitkä ovat valtion velvollisuudet?
• Miten sosiaaliturva voidaan sovittaa yhteen ilmastokriisin edellyttämien muutosten, kuten kulutuksen ja ympäristölle haitallisten työpaikkojen vähentämisen kanssa?

Sosiaaliturvakomitea osallistuu keskusteluun tulevaisuuden sosiaaliturvasta selvittämällä sosiaaliturvan vaihtoehtoisia järjestämistapoja. Perustulosta, yhdestä perusetuudesta (ml. osallistumistulosta) sekä perustilistä tehdään mallit, joiden vaikutuksia arvioidaan sekä mikrosimulaatioin että laadullisen tutkimuksen keinoin. Kun työ valmistuu, se tuodaan yhteiseen keskusteluun.

Haluatko kertoa ajatuksesi sosiaaliturvasta? Voit käyttää siihen alla olevaa kommenttikenttää.

Lue lisää

Järkevä keskustelu sosiaaliturvan järjestämisen tavoista vaatii yhteistä kieltä – THL-blogi

Sosiaaliturvan monimutkaisuus: Sosiaaliturvakomitean ongelmaraportti – Valto (valtioneuvosto.fi)

Kohti osallisuutta ja aktiivisuutta tukevaa sosiaaliturvaa – perustoimeentulon turvan ja palvelujen on tuettava toisiaan – THL