Sopimusomaishoito koskettaa kymmeniä tuhansia suomalaisia ja muutoin sitova läheishoiva jopa satoja tuhansia suomalaisia. Omaishoito on yksi palvelujärjestelmämme tukipilareista. Omaishoidon tuki on lakisääteinen määrärahasidonnainen palvelu, jonka myöntämisestä ja järjestämisestä vastaa hyvinvointialue. Ilman omaishoitajien panosta moni ikääntynyt, vammainen tai pitkäaikaissairas ei voi asua kotonaan.
Vanhuspalvelulain mukaan omaishoidon järjestämisen ja kehittämisen tulee näkyä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmissa. Suunnitelmissa hyvinvointialueiden tulee linjata, millaisin tavoittein ja toimenpitein tuetaan ikääntyneen väestön hyvinvointia. Tärkeydestään huolimatta omaishoito huomioidaan hyvinvointialueiden hyvinvointisuunnitelmissa vaihtelevasti. Pääosin omaishoito näkyy suunnitelmissa heikosti, vain yleisten ikääntymisteemojen yhteydessä. Kaikkien alueiden suunnitelmissa omaishoitoa ei edes mainita.
Omaishoito suunnitelmissa
Hyvinvointisuunnitelmissa omaishoito kytkeytyy ikääntyneiden kotona selviytymiseen. Omaishoidon järjestämistä kuvataan, mutta kehittämistä käsitellään ohuesti. Niissä muutamissa suunnitelmissa, joissa omaishoidon kehittäminen näkyy, aiheita ovat muun muassa:
- Omaishoitajien jaksamisen tukeminen: vapaapäivien järjestäminen, tukipalvelut, kuntouttavat palvelut ja vertaistuki.
- Omaishoidon palvelujen kehittäminen ja saavutettavuus: ohjaus, etäpalvelut ja joustavat ratkaisut arjen tueksi.
- Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki: kuormittumisen ehkäisy, hyvinvointi- ja terveystarkastusten kehittäminen.
- Yhteistyö: kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden rooli omaishoitajien tukena.
Kehittämisen konkretia puuttuu monin paikoin
Hyvinvointisuunnitelmissa omaishoitajien jaksamisen tukeminen tyypillisesti mainitaan yleisluontoisena tavoitteena, mutta toimenpiteitä tai konkreettisia kehittämistavoitteita ei juuri nimetä, eikä tavoitteiden systemaattista seurantaa käsitellä. Ilman kirjattuja toimenpiteitä riskinä on, että omaishoito jää edelleen vaille ansaitsemaansa huomiota, ja omaishoitajien jaksamista ei tueta riittävästi.
Muutamat hyvinvointialueet erottuvat kohdentamalla omaishoidon kehittämiseen konkreettisia tavoitteita, toimenpiteitä, vastuutahoja ja mittareita. Tällaisia alueita ovat muun muassa Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet. Niiden suunnitelmissa tavoitteiksi nostetaan muun muassa omaishoitajuuden ja työn sujuvampi yhdistäminen sekä omaishoitajien mielenterveyden tukeminen.
Miksi omaishoito on nostettava vahvemmin esiin?
Omaishoitajien jaksamisen tukeminen on tarpeen ei vain yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta, vaan myös laajemmin koko yhteiskunnan tasolla. Hoidettavan hoivan ja huolenpidon tarve ei lakkaa, vaikka omaishoito lakkaisi. Jos omaishoitoa ei tueta, tarvitaan muita palveluita ja palvelujärjestelmän kuormitus lisääntyy.
Hyvinvointialueiden tulevissa suunnitelmissa omaishoito on suositeltavaa tunnistaa:
- omana kokonaisuutenaan, mukaan lukien strateginen tavoite omaishoidon kehittymisestä alueella (peittävyystavoite)
- konkreettisin tavoittein ja alueellisin kehittämistoimin
- vastuutahoin ja seurantamittarein.
Hyvinvointisuunnitelmien tarkastelu osoittaa, että omaishoito ei näy alueiden hyvinvointisuunnitelmissa vielä riittävästi. Useilla alueilla hyvinvointisuunnitelmien päivittäminen on ajankohtaista. Nyt on oikea aika miettiä alueellista panosta, jotta hyvinvointisuunnitelmat vastaisivat nykyistä paremmin omaishoitajien hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseen.
Myös omaishoitoperheiden moninaisuuden eli eri-ikäisten hoidettavien ja hoitajien erilaisten elämäntilanteiden tulee näkyä suunnitelmissa, sillä omaishoitotilanteet ja tarpeet vaihtelevat suuresti. Tulevaisuuden väestörakenteen muutokset edellyttävät ikääntyneen väestön palveluihin panostamista ja omaishoidon jatkuvuuden turvaamista.
Lisätietoa:
Pennanen, M., Tenhonen, E., Lautala, E., Neijonen, A., Luonsinen, M., Hammar, T., & Viljamaa, S. (2025). Selvitys iäkkään väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä hyvinvointialueilla: Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin iäkkäiden hyvinvointikertomukset, hyvinvointisuunnitelmat ja palveluverkkosuunnitelmat. .