Opiskeluhuoltopalvelut tulisi koota yhdeksi kokonaisuudeksi hyvinvointialueilla

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus koskee myös opiskeluhuoltopalveluja. Vuoden 2023 alusta alkaen uudet hyvinvointialueet järjestävät kaikki koulujen ja oppilaitosten terveydenhoitaja-, kuraattori-, psykologi- ja lääkäripalvelut.

Muutos on suurin niillä hyvinvointialueilla, joissa koulujen ja oppilaitosten kuraattori- ja psykologipalvelut on järjestetty kuntien sivistystoimessa. Myös ikiaikaisesti sote-puolella järjestetyille opiskeluhuoltopalveluille eli koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle muutos edellyttää toiminnan ja yhteistyökäytäntöjen tarkistamista. Pelikenttä muuttuu kaikkialla, mutta pelaajat ja säännöt ovat lopulta samat.

Muutoksen hetki on aina mahdollisuus kurottaa kohti parempaa. Opiskeluhuoltopalvelujen järjestäytyessä uudelleen, on aika luopua toimimattomista käytänteistä. On suunnattava tavoitteellisesti ja rohkeasti kohti oppilaiden ja opiskelijoiden sekä koulujen ja oppilaitosten tarpeita.

Ensiksi – Tarjotaan opiskeluhuoltopalvelut toiminnallisena kokonaisuutena

Lasten ja nuorten kannalta tärkeintä olisi muodostaa opiskeluhuoltopalveluista yksi toiminnallinen kokonaisuus nykyisten useiden eri ”palveluluukkujen” ja jonojen sijaan. Oppilaat ja opiskelijat arvostavat ”yhden luukun” palvelua, jossa ei tarvitse tietää, mikä asia kuuluu kenellekin ammattilaiselle, ja jossa ei tule siirretyksi jonosta toiseen.

Heti ensimmäisessä kohtaamisessa oppilaan tai opiskelijan kanssa tulisi yhdessä pohtia, keitä muita opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisista kutsutaan mukaan yhteiseen työhön. Opiskeluhuoltopalvelujen yhteisvastaanotoilla tai konsultaatioissa on helppo pohtia, kuka ammattilaisista voi parhaiten auttaa nuorta ja miten muut palvelut ovat tukena. Nuorten on vaikea käsittää nykykäytäntöä, jossa he joutuvat kertomaan tarinansa aina uudestaan alusta asti eri ammattilaisille.

Tietosuoja on usein nähty yhteistyön esteenä, eikä lainsäädäntö tältä osin ole muuttumassa. Nuorelta tai huoltajalta voidaan kuitenkin aina kysyä suostumus opiskeluhuoltopalvelujen tarpeen mukaiseen yhteistyöhön. Kynnys tähän on ollut yllättävän korkea. Sen madaltamiseksi on pohdittu tarvetta laatia kansallinen lomakepohja, jolla voitaisiin kysyä suostumusta opiskeluhuoltopalvelujen yhteistyöhön.

Opiskeluhuoltopalvelujen tarjoaminen toiminnallisena kokonaisuutena tarkoittaisi ammattilaisille tiimityön vahvistumista ja entistä tarkempaa sopimista keskinäisestä työnjaosta. Työnjaon selkeytys ja päällekkäisen työn poistuminen tukevat niukkojen resurssien järkevää käyttöä.

Opiskeluhuoltopalvelujen tarve on kasvanut korona-aikana; muun muassa nuorten ahdistus- ja masennusoireilun tiedetään Kouluterveyskyselyn perusteella lisääntyneen. Tuen tarpeeseen vastaamiseksi on suuri joukko opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisia koulutettu masennusoireilun hoitoon suunnatun interpersoonallisen ohjannan (IPC) ja ahdistuneisuushäiriön hoitoon suunnatun CoolKids-menetelmän osaajiksi. Opiskeluhuoltopalvelujen tiimityöskentely varmistaisi sopivan menetelmän ja asiakkaan kohtaamisen.

Toiseksi – Tuetaan palvelujen integraatiota rakenteellisilla ratkaisuilla

Opiskeluhuoltopalvelujen toiminnallinen kokonaisuus ei rakennu pelkästä tahdosta, vaan työlle tarvitaan myös selkeät rakenteet. Viisaasti rakennettu organisaatio tukee toiminallisen kokonaisuuden muodostumista, esimerkiksi kokoamalla opiskeluhuoltopalvelut yhdeksi hallinnolliseksi yksiköksi.

Yksi monialainen hallinnollinen yksikkö tarjoaa nykyistä paremman mahdollisuuden työntekijöiden vertaistukeen ja toiminnan kehittämiseen. Lisäksi työntekijöiden erityisosaamista on mahdollista hyödyntää aiempaa laajemmin. Opiskeluhuoltopalvelujen kokonaisresurssien tarkoituksenmukainen jakautuminen tukee myös työntekijöiden hyvinvointia.

Kolmanneksi – Varmistetaan kuntien ja hyvinvointialueiden välinen vahva yhteistyö

Jotta opiskeluhuollon toiminnallinen kokonaisuus voidaan varmistaa, tarvitaan hyvinvointialueen ja kunnissa sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten välille tiivistä yhteistyötä. Tämän takaamiseksi on opiskeluhuoltolakiin esitetty velvoite ja rakenteet yhteistyölle. Jatkossa opiskeluhuollon alueellinen yhteistyöryhmä laatisi alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman, johon kirjataan sovittu opiskeluhuoltopalvelujen järjestäminen. Lasten ja nuorten alueellisen hyvinvointisuunnitelman kautta opiskeluhuollon suunnitelmat tulisivat sidotuiksi kunnan sekä hyvinvointialueiden strategioihin ja taloussuunnitelmiin.

THL selvittää lähtötilannetta OPA 2022 -kyselyllä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjaa ja kehittää opiskeluhuoltopalveluja ja myös Sote-uudistuksen vaikutuksia niihin seurataan tiiviisti.

Tänään käynnistyvässä opiskeluhuoltopalvelujen OPA-tiedonkeruussa kaikki perusopetuksen ja toisen asteen terveydenhoitajat, kuraattorit, psykologit ja lääkärit voivat antaa äänensä kuulua. THL julkaisee tulokset ensi syksynä, ja niiden avulla hyvinvointialueet voivat asettaa omat tavoitteensa opiskeluhuoltopalvelujen kokonaisuuden kehittämiseksi.