Hyvinvointialueet ovat täyttäneet juuri vuoden. Osa kävelee vakaasti eteenpäin, osa tarvitsee tukea ja osa konttaa tukevasti. Yhteistä kaikille on vahva halu edetä.
Yhteistyön ja osallisuuden näkökulman teemaa soisi nyt nostettavan esille yhä vahvemmin niin, että se ymmärrettäisiin hyvinvointialueiden sekä kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten välisessä yhteistyössä.
Palvelurakenneuudistus on ollut valtaisa muutos, ja se ei ulotu ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan sektoreihin, vaan sen vaikutus on tärkeää nostaa kaikille yhteiskunnan tasoille. Käydäänkö tästä näkökulmasta riittävästi keskustelua? Vaikuttavuuden tutkimusta olisi hyvä ulottaa myös tälle alueelle.
Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma mahdollisti osallisuuden vahvistamista
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa kaikkiin kuntiin ja jokaiseen kuntalaiseen. Osallisuus ja todellinen osallistaminen osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä vahvistaa asukkaiden sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia.
Myös kaikki kuntien asiantuntijat haluavat olla mukana muutoksessa. Muutammeko toimintaa asiakaspalautteiden pohjalta? Huomioimmeko kaikki yhteistyössä olevat tahot, kun uudistamme palveluita vaikuttavasti? Onko kuntalaisella edelleen yhtä helppo pääsy nykyisen hyvinvointialueen palveluihin? Löytyvätkö palveluvalikoima tai yhteystiedot internetistä kuten aiemmin? Tärkein kuntoon saatettava asia on asiakasyhdyspinta. Kun kuntalaiset osallistetaan palvelujen kehittämiseen, he tuntevat tulevansa kuulluksi.
Kaikki Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa tehty kehittämistyö viitoitti tietä parempiin sote-palveluihin yhtä hyvin Inarin kunnassa kuin Imatran kaupungissa. Uusia toimintamalleja on ilahduttavasti hyväksytty osaksi hyvinvointialueiden toimintaa vuoden lopussa. Osa on jo juurrutusvaiheissa hyvinvointialueilla, osa kuitenkin on jäämässä ilman huomiota.
Näiden tulosten hyödyntämisen aika on nyt, jotta voisimme hyödyntää uusia, innovatiivisia mahdollisuuksia. Ohjelmassa kehitettiin muun muassa asiakas- ja palveluohjausta, mielen hyvinvoinnin palveluita ja ehkäiseviä palveluita lapsiperheille. Myös sosiaalihuoltoa ja ikäihmisten palveluja vahvistettiin.
Osallisuuden tunne syntyy välittämisestä
Ennaltaehkäisevät, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukevat kynnyksettömät palvelut ovat tärkeä ja vahva tuki kaiken ikäisille asukkaille, ja panostus niihin on myös taloudellisesti edullisempaa ja niiden pitkän aikavälin vaikutukset positiivisempia.
Osallisuus on myös välittämistä: Positiivisella elintapojen puheeksi otolla näin vuoden alussakin on mahdollista osallistaa asukkaita sekä yksin että ryhmässä. Näin saadaan myös lisättyä yhteisöllisyyttä ja positiivisia tunteita joukkoon kuulumisesta. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat muun muassa ikäihmisten ja lapsiperheiden toiminnalliset kokoontumiset, ja niiden järjestämisessä iso rooli on järjestöillä ja yhdistyksillä. Siitä kiitos heille.
Nyt on tärkeää katsoa yhdessä eteenpäin tulevaisuuteen. Siellä horisontissa siintää aina aurinko, mutta miten päästä nauttimaan siitä? Yhdyspinnoilla tehtävän yhteistyön lisäksi tärkeää on nähdä toiminta ilmiöinä, laajempina kokonaisuuksina ja hahmottaa teemoja osana laajempaa järjestelmää. Ilmiölähtöisyys on myös yhteydessä tarpeisiin. Ilmiölähtöiseen tarkasteluun tarvitaan vahvaa, arvostavaa vuorovaikutusta ja monenlaista näkökulmaa. Muutoshan on aina mahdollisuus. On hyvä havahtua ja miettiä, mitä uudistuksia tarvitaan. Onko vanhoja toimintatapoja hyvä viedä eteenpäin?
Uuden vuoden alussa on hyvä katsahtaa hetken verran taaksepäin ja muistella hyviä osallistavia ja dialogisia toimintatapoja, jotka ovat matkaeväänä tällekin vuodelle. Onko se itselläsi vahva verkosto-osaaminen tai leikkisä kohtaaminen? Tai ehkä vahvuutesi on jotakin muuta osallisuuden polulla?