Hallituksen suunnitelma nostaa joka ruokakaupassa ja kioskissa myytävien oluiden, siiderien ja lonkeroiden alkoholipitoisuuden enimmäisraja 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin kuulostaa pieneltä muutokselta, mutta sillä voi olla mittavia seurauksia kansanterveydelle.
Jos myydyn oluen keskimääräinen alkoholipitoisuus nousisi nykyisestä 4,5 prosentista 5 prosenttiin, ja myydyn oluen määrä kasvaisi nykyisestä vaikka vain viisi prosenttia, lisääntyisivät alkoholin vuosittain aiheuttamat kuolemat 150:lla ja sairaalahoitojaksot 1500:lla. Kuinka tämä on mahdollista?
Alkoholista ei todennäköisesti ole haittaa terveydelle, jos keskimääräinen käyttö ei ylitä kymmentä grammaa puhdasta alkoholia naisilla ja kahtakymmentä grammaa miehillä päivää kohden. Määrä on pieni, sillä yhdessä ravintola-annoksessa, esimerkiksi keskiolutpullossa alkoholia on 12 grammaa.
Jos nainen ja mies vaihtavat kolmosoluen neloseen ja innostuvat juomaan päivässä puoli pulloa enemmän, siirtyvät he riskikuluttajien joukkoon. Riskikuluttajia Suomessa on jo puolisen miljoonaa.
Jos nykyinen riskikuluttaja lisää alkoholinkäyttöään, siirtyy hän siihen joukkoon, jossa alkoholin haitat edellyttävät hoitoa ja hoitamattomina kasvattavat kuolleisuuslukuja.
Kohtuus normien purkamisessakin
Hallitus aikoo luopua valmistustapaa koskevasta rajoituksesta ja tuoda ruokakauppoihin myös viinapohjaiset juomasekoitukset. Iloisen väriset limulla lantratut juomat houkuttelevat kokeilemaan ja saattavat katkaista vähenevän trendin nuorten alkoholinkäytössä. Prosenteilla höystetyt muikean makeat sekoitukset tuottavat arvaamattoman humalan pienikokoiselle, jos kohta aikuisellekin.
Aiemmin esillä olleissa alkoholilain uudistamissuunnitelmissa oli tavoitteena vähentää erityisesti anniskeluyrittäjiä rasittavaa byrokratiaa ja ajasta jälkeen jäänyttä pikkutarkkaa sääntelyä. Jos tiedot uusista suunnitelmista pitävät paikkansa, näyttää mopo olevan karkaamassa norminpurkajilta käsistä.
Anniskelijan vähimmäisiän alentaminen 16 vuoteen, happy hour -mainonnan salliminen ja ravintoloiden ulosmyyntioikeus – vaikkakin nelosolutvahvuuteen rajoitettuna – kuulostavat siltä, että ajatusta ravintoloista valvottuna ja turvallisena juomisympäristönä ollaan lopullisesti kuoppaamassa.
Suomalaiset hankkivat lähes puolet alkoholijuomistaan päivittäistavarakaupoista. Tämän juomamäärän väkevöityminen ei edistä tavoitetta vähentää alkoholin kokonaiskulutusta. Suomi on Maailman terveysjärjestössä ja YK:n huippukokouksessa muiden maiden tavoin hyväksynyt suosituksen kansansairauksien taltuttamiseksi vähentämällä alkoholin ja tupakan käyttöä ja edistämällä terveellistä ravitsemusta ja liikuntaa.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Vastoin toiveajattelua alkoholinkäyttö ei suojaa niiltä, vaan lisää riskiä sekä suoraan että epäsuorasti nostamalla verenpainetta ja lihottamalla.
Vastuullinen päättäjä asettaisi perälaudan
Jos hallitus vastoin tutkimustietoa lisää suomalaisten alkoholinkulutusta, tulisi sen valmistautua arvioimaan tekojensa seuraukset.
Kun Skotlannissa säädettiin vuonna 2012 alkoholijuomille minimihinta, asetettiin toimenpiteelle kuuden vuoden määräaika. Lain oltua voimassa viisi vuotta oli määrä arvioida, miten toimenpiteen tavoitteet on saavutettu ja mitä muita vaikutuksia sillä on ollut. Lain voimaan tuloa on viivyttänyt viskinvalmistajien aloittama käräjöinti.
Suomalaisessa alkoholipolitiikassa kokeilut eivät ole uutta. Anniskelu- ja vähittäismyyntipolitiikan liberalisointia vuonna 1968 edelsi olutravintolakokeilu. 1970-luvulla kokeiltiin vähenevätkö haitat, kun Alko pidettiin kiinni kesälauantaisin. Kokeilujen tulokset eivät ole aina vastanneet odotuksia. Keskioluen ”vapauttaminen” vuonna 1968 kampesi alkoholin kulutuksen kasvuun, joka taittui vasta vuoden 2007 tienoilla.
Jos parin viime vuosikymmenen aikana valta-aseman saanut keskiolut vaihtuu nyt neloseksi, hyytyy alkoholinkäytön laskeva trendi, ja pahimmillaan kulutus loikkaa uuteen kasvuun.
Määräaikainen kokeilu antaa tietoa todellisista vaikutuksista ja mahdollisuuden peruuttaa muutokset. Vastuullinen päätöksentekijä seuraisi ensin määräajan, miten paluu nelosolutaikaan muuttaisi naisten, miesten ja nuorten juomatapoja. Miten kansansairauksien, tapaturmien ja väkivallan vähentämiselle kävisi, ja mikä olisi tällaisten alkoholinkäytön ”lieveilmiöiden” suhde saavutettuihin elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin.
Lisäisikö vähittäiskaupan oluen väkevöinti pienpanimoiden markkinaosuutta nykyisestä kolmesta prosentista vai hyödyttäisikö se enemmän kansainvälisiä panimojättejä, jotka hallitsevat oluen tuotantoa ja tuontia Suomessa?
Lue lisää:
Juhani Eskola ja Pia Mäkelä, Viinit ja vahvat oluet on pidettävä Alkoissa. Alkoholipolitiikan normitalkoot vaarantavat kansanterveyden. Helsingin Sanomat, 30.4.2016.
Alkoholin terveydelle aiheuttamien riskien vähentäminen. Tiedä ja toimi, THL 2015.
Marjatta Montonen, Alkoholihaittoja vähennetään maailmanlaajuisesti WHO:n johdolla. THL blogi 30.7.2014
Alcohol (Minimum Pricing) (Scotland) Act 2012.