”Mulle oli ainakin – varsinkin siellä alussa – tärkeää että niiku se kokemus, että teki tulitte, ja että joka kerta toivotetaan tervetulleeks.” Perhekeskuksen kohtaamispaikan toimintaan osallistuneen äidin kokemuksessa tiivistyy lapsi- ja perhepalvelujen tavoite siitä, että jokainen vanhempi ja lapsi voi kokea itsensä ainutlaatuiseksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on.

Perhekeskuksen kohtaamispaikalla tarkoitetaan kaikille lapsille ja perheille avointa tilaa, jossa vanhemmat voivat tavata toisiaan ja lapsi voi osallistua varhaiskasvatukseen. Kohtaamispaikassa aikuiset voivat saada vertaistukea, tietoa, ohjausta ja neuvontaa vanhemmuuden, lapsen kehityksen ja perhe-elämän kysymyksiin.

Lapselle on tarjolla varhaiskasvatusta. Toimintaan osallistuvat etupäässä vanhemmat pienten lasten kanssa, mutta myös nuorten kohtaamispaikat yleistyvät. Toiminnan kivijalka lepää lasten ja vanhempien kohtaamisessa.

Kohtaamisen kriittinen hetki on ensimmäinen käynti ja tapaaminen. Astuessaan ensimmäistä kertaa kynnyksen ylitse – sen olemattomankin – äiti tai isä punnitsee silmänräpäyksen ajan, olenko tervetullut, sovinko joukkoon. Tuossa ohikiitävässä hetkessä ihminen arvioi mielessään, voiko hän liittyä joukkoon.

Ensimmäinen tapaaminen voi olla myös viimeinen, sillä samalla vanhempi arvioi, kannattaako tulla uudestaan. Arvion ratkaisee tunne siitä, onko vanhempi tullut ”vaan niiku pölläilemään” vaikka kukaan ei oikeastaan ole odottanut vai otetaanko hänet vastaan pitkään odotettuna uutena vieraana.

Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Perhekeskuksen yhteisöllinen kohtaamispaikka on ennen kaikkea lasten paikka. Kohtaamispaikan tehtävänä on tarjota lapsille tavoitteellista varhaiskasvatusta, tarvittaessa tukea kehitykseen ja oppimiseen sekä kavereita ja sosiaalisia suhteita aikuisiin.

Kun vanhempi järjestää lapsen hoidon muutoin kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa, lapsella tulee olla mahdollisuus saada tavoitteellista varhaiskasvatusta avoimen varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa. Lapsi oppii vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa.

Lapsi oppii erityisesti leikin kautta ja ammatillisten kasvattajien roolina on rikastaa leikkiä. Toisin kuin päiväkodissa, avoimessa kohtaamispaikassa lasten kanssa toimivat sekä ammattilaiset että lasten vanhemmat. Perheen aikuisten tietoisempi hyödyntäminen pedagogiikan toteuttamisessa onkin kohtaamispaikan suuri mahdollisuus ja haaste.

Osallistuminen kohtaamispaikan toimintaan on vapaaehtoista. Palvelun valttikortti on laadukas toiminta ja henkilöstön osaaminen.

Jokainen osallistuu toimintaan tavallaan. Yksi vanhempi etsii hetken hengähdystä pikkulapsiarjesta, toinen juttuseuraa, kolmas ohjeita ja opastusta lapsen kasvatukseen, neljäs näkee tärkeänä lapselle mahdollistuvat kaverisuhteet ja lapsen kehitystä ja oppimista kannustavan toiminnan. Perhekeskuksen kohtaamispaikan merkitys rakentuu vuorovaikutuksessa kävijöiden kanssa. Toiminta on maksutonta, esteetöntä ja saavutettavaa.

Kohtaaminen tarkoittaa myös vakavoitumista ja pysähtymistä lapsen ja perheen huoliin ja niiden puheeksi ottamista. Kohtaaminen on asettumista perheiden kasvatuskumppaniksi.

”Olemme rohkeasti lasten ja perheiden asialla. Kannustamme vanhempaa omien vanhemmuuden vahvuuksien löytämisessä”, toteaa avoimen varhaiskasvatuksen työntekijä. ”Pulmia ei ratkota, vaan annetaan asiakkaalle mahdollisuuksia kertoa, mitä hän ajattelee ja kokee tarvitsevansa ja kerrotaan palveluista tarpeen mukaan”.

Saadakseen apua ja tukea perheen ei tarvitse tehdä ajanvarausta, odottaa hoitojonossa tai anoa lähetettä. Riittää että vanhempi rohkenee ottaa itseä vaivaavan asian puheeksi, luottaa työntekijään ja siihen, että hän huolehtii tarvittaessa perheen auttamisesta lisäavun piiriin. Nopea avunsaanti on mahdollista, kun kohtaamispaikan ja perhekeskuksen muut työntekijät toimivat tiiviissä yhteistyössä.

Perhekeskuksen kohtaamispaikan avoimeen toimintaan voi osallistua päiväkodeissa, leikkipuistoissa, perhekahviloissa, perheiden taloissa ja seurakuntien lapsi- ja perhekerhoissa. Uudenlaisia tilaratkaisuja tuovat kauppakeskusten, kirjastojen ja koulujen yhteyteen rakennetut avoimet kohtaamispaikat.

Tilojen tulee soveltua lapsille ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliselle ohjatulle varhaiskasvatustoiminnalle sekä myös lasten omaehtoiselle leikille. Jotta toiminta ei kutistu lyhyiksi, ammattilaisen vetämiksi tuokioiksi vaan tekee mahdolliseksi niin leikin, liikunnan, taiteen kuin tutkimisenkin, tulee tilojen muunneltavuuteen kiinnittää erityistä huomiota. Avoimet kohtaamispaikat voivat vastata avoimen varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja näin lieventää painetta päiväkoteihin.

On erityisen arvokasta, että kohtaamispaikat ovat osa perhekeskuksia, jotka kokoavat yhteen äitiys-, lastenneuvolan, perhetyön, kotipalvelun, kasvatus- ja perheneuvonnan ja eräitä muita varhaisen tuen palveluja. Kohtaamispaikka voi sijaita samoissa tiloissa perhekeskuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa, mutta yhtä hyvin kunnan varhaiskasvatuksen, järjestöjen tai seurakunnan tiloissa.

Varsinais-Suomen alueelta löytyy Me-talo, Skanssin Skappeli, Perhetalo Heideken, kaupunkien avoimet päiväkodit, seurakunnan kerhot sekä MLL:n lukuisat perhekahvilat.

Olennaisinta on, että perhekeskuksen avoimessa kohtaamispaikassa eri toimijat työskentelevät yhdessä. Yhteen sovitetut palvelut ja toimiva yhteistyö voivat tuoda kustannussäästöjä perheiden ja lasten hyvinvoinnin lisääntymisen myötä.

Kirjoitus on julkaistu alun perin alio-kirjoituksena Turun Sanomien mielipidesivuilla 28.7.2019.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *