Suomessa säädettiin vuonna 2010 kansainvälisestikin ainutlaatuinen laki. Sen mukaan perusturvan riittävyys ja pienituloisten tulojen kehitys on arvioitava jokaisen vaalikauden päätteeksi.

Julkaisimme tätä tehtävää varten asetetun työryhmän kanssa viime helmikuussa arvion Kataisen-Stubbin hallituskauden vaikutuksista perusturvaan. Arvion mukaan hallituskauden aikana, vuosina 2011–2015 tehdyt verotuksen ja etuuksien uudistukset paransivat pienituloisten reaalituloja ja pienensivät tuloeroja.

Perusturvan taso korjattiin oikeastaan vasta 2010-luvulla reaalisesti samalle tasolle, millä se oli ollut ennen 1990-luvun laman leikkauksia. Vuosina 2011 ja 2012 toteutettiin eläkeläisten ja työttömien perusturvan sekä toimeentulotuen tasokorotukset. Niitä seurasi joukko pienempiä perusturvan parannuksia ja pienituloisia suosivia veromuutoksia. Yhdessä nämä paransivat perusturvan reaalista tasoa.

2010-luvun parannukset kuroivat kiinni 1990-luvun laman jälkeen alkanutta perusturvan heikentymistä myös suhteessa väestön yleisen tulotason kehitykseen. Eläkeläisten perusturvan taso oli pudonnut vuosina 1990–2010 lähes kolmanneksen suhteessa keskipalkkoihin. 2010-luvulla tehdyt perusturvan parannukset kuroivat kiinni tästä vajoamisesta lähes kaksi kolmasosaa. Vastaavasti työttömien perusturvan parannukset 2010-luvulla kuroivat syntynyttä kuilua keskipalkkoihin kiinni noin kolmanneksen. Tosin palkkojen kehityksen jäätyminen ja jopa lasku 2010–luvulla selittää osan perusturvan tason suhteellisesta paranemisesta.

Sipilän hallitusohjelman tulonjakovaikutuksista on jo tehty laskelmia. Eduskunnan tietopalvelun tekemien laskelmien mukaan hallitusohjelmassa esitetyt muutokset kasvattavat tuloeroja mittaavaa gini-kerrointa 0,35 prosenttiyksikköä vuoteen 2019 mennessä (Vihreä Lanka 11.6.).

Perusturvan riittävyyden arviointiraportin 2011-2015 mukaan Kataisen-Stubbin hallituskaudella tehdyt muutokset olivat pienentäneet gini-kerrointa 0,8 prosenttiyksikköä. Näitä kahta lukua voidaan verrata vain varauksella, sillä koko hallituskauden aikana tehtyjen reformien tulonjakovaikutukset voidaan arvioida vasta hallituskauden lopussa, kun tiedetään myös hintojen, työllisyyden ym. kehitys hallituskauden aikana.

Vuonna 2019 julkaistaan kolmas lakisääteinen perusturvan riittävyyden arviointiraportti. Silloin arvioidaan nykyisen hallituksen toimien vaikutukset perusturvan riittävyyteen ja tulonjakoon, samalla tapaa kuin kahden edellisen hallituksen.

Sipilän hallituksen hallitusohjelman ehdotusten perusteella on odotettavissa, että perusturvan niin reaalisen kuin suhteellisen tason kehitys ei jatku 2010-luvun jälkipuoliskolla samalla tapaa kuin vuosikymmenen alkupuoliskolla.

Yleinen arvio on, että hallitusohjelman esitykset lisäävät tuloeroja ja leikkaavat perusturvan ostovoimaa. Etuuksien indeksijäädytyksen kohdistuvat pääosin pienituloisiin, työnteon verotuksen keventäminen hyödyttää taasen pääosin muita kuin kaikkein pienituloisimpia.

Lue lisää:

Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015.  Työpaperi, THL 1/2015

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti. (Työryhmäraportti.) Avauksia THL 4/2011.

Hyvinvointipolitiikka ja sen arviointi THL.fi

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *