Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden valinnanvapaudesta keskustellaan vilkkaasti useissa Suomen kaltaisissa länsimaissa. Suomessa tämä keskustelu on ollut kovin mustavalkoista. Välittyy kuva, että yritystoiminnan vapauksien edistäminen on valinnanvapauden laajentamisen päätavoite. Tämäkin näkökulma valinnanvapauskeskustelussa toki on, mutta asiakkaan ja potilaan valinnanvapaudella on paljon muita, suoremmin yksittäistä ihmistä koskettavia näkökulmia.
Valinnanvapaudella tarkoitetaan potilaan ja asiakkaan oikeutta itse valita hoitopaikkansa ja häntä hoitava ammattihenkilö sekä oikeutta osallistua hoitoonsa liittyviin valintoihin. Se on päämäärä kansalaisen aseman vahvistamiseksi, mutta se on myös vahva keino palvelujärjestelmän kehittämiseksi.
Terveydenhuoltolaki hyvä alku, mutta…
Terveydenhuoltolain mukaan vuoden 2011 toukokuusta julkisen terveydenhuollon asiakkailla on ollut mahdollisuus valita oman kunnan terveysasemien välillä ja oman kunnan erityisvastuualueiden kunnallisten hoitopaikkojen välillä. Vuonna 2014 oikeutta valita perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitopaikka laajennettiin koko maahan. Terveydenhoitolain mukainen valinnanvapaus koskee toistaiseksi vain julkista terveydenhuoltoa.
Valinnanvapausjärjestelmään kuuluu se, että rahallinen korvaus seuraa potilaan valintaa ja että korvausperiaatteista ja laadun seurannasta on sovittu valtakunnallisesti. Jos nykyistä asiakkaan valinnanvapautta halutaan ulottaa koskemaan laajemmin kaikkia palvelujentuottajia, tarvitaan meillä Suomessakin erillinen valinnanvapauslainsäädäntö. Sitä tarvitaan selkeyttämään niitä periaatteita, miten tuottajille asetettavista laatu- ja palvelutavoitteista päätetään, miten palvelut rahoitetaan ja miten palvelujen saatavuutta ja laatua seurataan ja miten sitä mahdollisesti sanktioidaan tai palkitaan.
Pitää olla tietoa ja mahdollisuuksia tehdä valintoja
Valinnanvapauden toteuttamiseksi on määriteltävä valinnan kohteena olevat palvelut, valinnan perusteet, tuottajien hyväksymiskriteerit ja käytettävissä olevat kilpailukeinot sekä rahoituksen välittymiskanavat. Palvelukokonaisuudet voidaan määritellä yleisellä tasolla, kuten nyt terveydenhuoltolaissa, jossa valinta kunnallisten terveysasemien välillä tehdään niiden toimintoja tarkemmin erittelemättä. Toisaalta valinnan kohteina olevat tuotteet voitaisiin määrittää hyvinkin yksityiskohtaisesti, jolloin ne tulee myös hinnoitella tarkemmin.
Asiakkaiden valittavina tulee olla riittävästi palveluvaihtoehtoja, joiden laadun järjestävä taho on varmistanut. Tuottajien pääsylle valinnanvapausjärjestelmään on asetettava kriteerit. Niiden tulee olla järjestelmän tavoitteiden kannalta relevantteja ja kohtuullisia sekä puolueettomaan arviointiin soveltuvia, ennakoitavia ja pitkäjänteisesti käytettäviä ja koko maassa samoja.
Terveydenhuollon järjestäjätahon on pystyttävä antamaan konkreettista tietoa valinnan vaihtoehdoista asiakkaan kielellä. Kilpailun kannalta olennaista on tieto, joka havainnollistaa palvelujen terveysvaikutuksia ja potilastyytyväisyyttä.
Vertailutiedon keruulla kiire
Ymmärrettävä ja ajankohtainen vertailutieto palvelujen saatavuudesta ja laadusta on välttämätön edellytys. Eri maiden kokemukset osoittavat, että kansallisten seurantajärjestelmien ja rekisterien luomiseen on tarvittu valtiovallan tukea sekä eri tahojen laajaa yhteistyötä. Suomessa meillä on vielä pitkä tie kuljettavana. Kansalaisille suunnattua vertailutietoa hoidon laadusta pyritään tarjoamaan THL:n Palveluvaaka-hankkeen kautta. Sen kehitystä jarruttaa kuitenkin puute kansallisesti yhtenäisestä vertailutiedosta, sillä laaturekisterien kehittämiselle ei meillä vielä ole yhteistä lainsäädännöllistä pohjaa. Vertailutiedon keruulla, analyysillä ja julkistamisella olisi nyt jo kova kiire, jos valinnanvapautta halutaan ryhtyä toteuttamaan potilaalle mielekkäällä tavalla.
Valinnanvapauden laajentamiseen liittyy monia peräänkatsottavia asioita. Terveyspalveluissa tietojen epäsuhtaa palvelun tarjoajan ja kuluttajan välillä pidetään poikkeuksellisen suurena. Jotkut tutkijat kyseenalaistavatkin sen, kykenevätkö potilaat ylipäätään toimimaan ”suvereeneina” terveyspalvelujen kuluttajina.
Valinnanvapaus voi parantaa hoidon laatua
Näkemykset ja kokemukset valinnanvapaudesta vaihtelevat. Englannissa tehdyssä potilaskyselyssä iäkkäät, vähän koulutetut ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt arvostivat valinnanvapautta enemmän kuin muut. On mahdollista, että he kokivat uudistuksen merkityksellisemmäksi kuin sosioekonomisesti vahvemmat ryhmät, joilla oli jo aiemminkin taloudellisia ja muita mahdollisuuksia valita palvelujen tuottajat.
Toisaalta korkeasti koulutetut henkilöt saattavat muita helpommin lähteä hyödyntämään valinnanvapauttaan, minkä voisi epäillä johtavan palvelujen yksipuoliseen muotoutumiseen valintoja tekevien tarpeiden mukaan. Hyöty potilaspalautteesta ei kuitenkaan rajoitu vain aktiivisen valinnan tehneisiin potilaisiin. Jos hoitoyksikkö on menettänyt asiakkaita esimerkiksi epäystävällisen kohtelun takia ja palvelua ryhdytään parantamaan, hyödyttää se todennäköisesti koko potilaskuntaa.
THL tutkii asiaa
THL on asiantuntijalaitos, jonka tehtävänä on nostaa keskusteluun asioita, joita se pitää tärkeinä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tänä keväänä tällaiseksi asiaksi on nostettu valinnanvapaus, yhtenä keskeisenä mahdollisuutena sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisessä.
Laitos on mukana kahdessa valinnanvapautta käsittelevässä tutkimushankkeessa. Niihin liittyy seminaarisarja, jossa valinnanvapautta käsitellään monipuolisesti nostaen esille sen mahdollistamia hyötyjä, pulmakohtia ja toteuttamisen edellytyksiä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan että palvelujärjestelmän näkökulmasta.
Maaliskuun alussa pidetyn tilaisuuden materiaalit löytyvät Slidesharesta.
Tervetuloa myös seuraavaan tilaisuuteemme 26.3.2015: Asiakaslähtöisyys, integraatio ja valinnanvapaus perusterveydenhuollossa?
Aiheesta aikaisemmin: Hyvä tietää Ruotsin valinnanvapaudesta (23.2.2015)
Tutkimushankkeet:
Valinnanvapauden muotoutuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa (VALVA)
Perusterveydenhuollon asiakaslähtöiset toimintamallit – valinnanvapautta ja integraatiota (VALINT)