Ihminen luo, erottelee ja yhdistää kielellisenä olentona. Käytetty kieli saattaa ladata todellisuuteen jännitettä tai sanat voivat kuvata todellisuutta jännitteisesti. Kieli voi päästää sisään tai olla ulos sulkevaa, kun se asettaa rajoja yksilön käsityskyvyn kannalta ja määrittää yhteisön toimintaa.
Kuvittelemme, ajattelemme ja suunnittelemme tulevaa toimintaa kielen ja sanojen varassa. Sanat ovat merkityksellinen osa kokonaisuutta ja sen välttämätön ehto. Hyvät sanat yhdistävät eri toimijoita jäsentämään samoin yhteisten käsitteiden sisältöjä.
Millaisen kielen varaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusjärjestelmää pystytetään?
Maailman rakentumisen merkityksessä kieli on olennainen kun Suomessa valmistellaan kansalaisille mahdollisimman tasavertaisesti hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta vahvistavaa ja tuottavaa sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon järjestelmää.
Miten näkemykset käytännön työtä kannattelevasta perustasta ilmenevät 21 hyvinvointialueen ja Helsingin tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeiden suunnitelmissa. Millaisen kielen varaan järjestelmää pystytetään ja kuinka sanat ilmentävät ennaltaehkäisevää hyvinvoinnin ja terveyden ja turvallisuuden näkökulmaa.
Hyvinvointialueita suunniteltaessa on hyväksi luoda myös yhteistä arvokeskustelua
Hyvinvointialueiden suunnitelmat ilmentävät monenlaisia tilanteita. Joidenkin alueiden uudelleen organisointi on järjestyksessä ja selkeästi ajateltuna.
Hyvinvointialueiden suunnitelmissa eräs keskeinen ajattelun jäsentämisen työkalu mielestäni näyttää olevan rakenteen-käsite. Rakenteella voidaan viitata esimerkiksi monen toimijan järjestelmälliseen yhteistyöhön, jossa sen osat pelaavat yhteen.
Hankesuunnitelmien tavoitteissa uudistetaan muun muassa toiminnan johtamista, palveluiden järjestämistä muokataan saavutettaviksi ja niiden laatua parannetaan ja seurataan.
Joissain hankkeissa tätä rakennetaan yhteisen mallinnuksen ja paikallisten kokeilujen kautta. Toisaalla kuvataan enemmän verkostomaista yhteistyötä. Tästä seuraa, että toimiakseen moniammatillinen tiimityö edellyttää luottamusta ja tietyn määrän toisen työn tuntemista.
Parhaimmillaan työn uudelleen organisoinnissa ja systeemisesti monialaisen työn muodostamisessa panostetaan työntekijöiden tukeen. Käytännön työn suhteen suunnitelmissa on syytä jo nyt ottaa systemaattisesti mukaan työntekijöiden näkökantoja.
Joka tapauksessa hyvinvointialueiden suunnitelmista nousee esiin näkemys, että on hyväksi luoda lisäksi yhteistä arvokeskustelua, jonka myötä voidaan asettaa ja seurata yhteisiä tavoitteita. Se helpottaa toimeenpantavien arvioinnin mallien työstämistä ja rakentaa pohjan yhteiselle hyvinvointikertomukselle ja raportoinnille sekä järjestöyhteistyölle.
Tarvitaan lisää aitoa yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta
Näen, että usean eri toimijan muodostama yleinen organisaatio pitkäjänteiselle työlle on tavallaan siis jo olemassa. Vähintäänkin tarvitaan lisää aitoa yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta.
Nyt on oivallinen momentum luoda yhteistä kieltä ja käsityksiä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden rakenteiden kokonaisuuden uudistamisessa.
Lue lisää:
Esimerkkejä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä alueilla (Thl.fi)
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen sote-keskuksessa (Thl.fi)
Dosse, François (2011&2018). Strukturalismin historia I-II. (Tutkijaliitto)
Heidegger, Matin (2018). Perusteen periaate. (Teos)
Husserl, Edmund (2017). Ideoita puhtaasta fenomenologiasta ja fenomenologisesta filosofiasta. (Gaudeamus)
Wittgenstein, Ludwig (1997). Tractatus logico-philosophicus. (Juva)
Wittgenstein, Ludwig (2001). Sininen ja ruskea kirja. (WSOY)