Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut järjestetään edelleen suurimmassa osassa Suomen kuntia lainsäädännön mukaisesti ja laadukkaasti. Ehkäisevään työhön panostaminen on ollut keskeinen tavoite niin hallitusohjelmassa kuin maakunta- ja sote-uudistuksessa. Kuntien säästöpaineet ovat kuitenkin kohdistuneet ehkäiseviin palveluihin ja näkyvät terveystarkastuksiin käytettävissä olevien aikojen vähentämisenä ja henkilöstövoimavarojen niukkuutena.

Seurantatietojen, havaintojemme ja meille kantautuvien viestien mukaan pitkään kestäneiden uudistusvalmistelujen aikana on osassa kuntia jätetty neuvolapalvelut oman onnensa varaan tai jopa lähdetty rapauttamaan palveluja omavaltaisilla ja jopa lainsäädännön vastaisilla ratkaisuilla.

Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen rapautumisesta ja eriarvoisuuskehityksestä

Joissakin kunnissa on lakisääteisiä terveystarkastuksia vähennetty esimerkiksi yhdistämällä samaan tarkastukseen 2- ja 3-vuotiaiden lasten ikäkausikohtaiset terveystarkastukset. Tuolloin koko ikäluokka lapsia jää paitsi yhtä lakisääteistä terveystarkastusta, jolloin esimerkiksi kehitysviiveiden varhaiseen tunnistamiseen ja avunsaantiin saattaa tulla viivettä.

Myös vastaanottoajat on saatettu supistaa minimiin. Esimerkiksi koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin arviointiin tarkoitettuun laajaan terveystarkastukseen on voitu varata aikaa vain puoli tuntia suositellun tunnin sijaan. Rohkenemme epäillä, että avoin keskustelu kaikkien perheenjäsenten terveydestä, terveystottumuksista, vanhemmuudesta ja parisuhteesta voisi toteutua puolessa tunnissa säännöksen tarkoittamalla tavalla. Ei voida olettaa, että asiakasperhe kertoisi mieltään painavista asioista aistiessaan kiireen tuntua vastaanottotilanteessa.

Kunnissa ei ole myöskään korjattu valtakunnallisissa selvityksissä esille tulleita henkilöstövoimavarojen puutteita. On merkkejä siitä, että voimavarat ovat pikemminkin menossa huonompaan suuntaan. Terveydenhoitajien työtehtävien laajentaminen, esimerkiksi isyyden tunnustamisen vastaanottaminen raskausaikana äitiysneuvolassa, synnytyksen jälkitarkastus ja maahanmuuttajaperheiden määrän lisääntyminen, ovat lisänneet työmäärää ja tehneet työstä vaativampaa.

Digitaalisilla palveluilla ei voi korvata kasvokkaisia tapaamisia

Laadukkaat neuvolapalvelut nojaavat pitkälti terveydenhoitajien ammattitaitoiselle työlle. Pelkkä terveystarkastusten määrällinen toteuttaminen ei kuitenkaan takaa laatua, jos ei ole aikaa kuunnella asiakasperheitä, tunnistaa tuen tarpeita ja tarjota räätälöityä tukea. Ajanpuute rajoittaa myös mahdollisuutta kotikäynteihin ja moniammatillista yhteistyötä.

Perusterveydenhuoltoon ei myöskään ole palkattu lääkäreitä samassa määrin kuin erikoissairaanhoitoon. Neuvolatyön toimintaedellytykset on saatava sellaiseen kuntoon, että työ kiinnostaa sekä terveydenhoitajia että lääkäreitä.

Oletus, että digitaalisilla palveluilla pystyttäisiin korvaamaan kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset, on perusteeton. Asiakasperheet tulee kohdata ensisijaisesti kasvokkain ja antaa heille mahdollisuus kertoa niin mieltä ilahduttavista kuin askarruttavistakin asioista tutulle henkilölle luottamuksellisessa ilmapiirissä sekä sopia yhdessä tarvittavasta avusta ja tuesta.

Joillakin paikkakunnilla on kokeiltu asiakasperheiden luokittelua tekoälyn perusteella ongelmattomiin, tukea tarvitsemattomiin ja ongelmia omaaviin, erityistä tukea tarvitseviin. Tällainen luokittelu saattaa olla jopa epäeettistä. Emme voi myöskään etukäteen taata terveyttä ja ongelmattomuutta kenellekään, jolloin luokittelun perusteella tehty terveystarkastusten vähentäminen asettaa asiakasperheet eriarvoiseen asemaan palvelujen saannissa ja viivästyttää tuen ja muun avun saantia.

Viranomaisvalvontaa on jatkettava

Viime vuosina on siirrytty viranomaisvalvonnasta omavalvontaan. Se ei kuitenkaan ole riittävä valvonnan muoto, jos kunnan päätöksentekijöille ei ole esitelty ajantasaista tutkimustietoa päätöksenteon perustaksi tai jos he eivät ymmärrä ehkäisevän työn hyötyjä, kuten esimerkiksi säästöjä.

Neuvolapalvelujen valvontaa viranomaistaholta on välttämätöntä jatkaa, koska ehkäisevillä palveluilla on selvästi ollut taipumus jäädä korjaavien palvelujen jalkoihin ilman viranomaisvalvontaa.

Riippumatta maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantulon aikataulusta kaikki perheet tarvitsevat laadukkaita ja yhdenvertaisia äitiys- ja lastenneuvolapalveluja. Laadukkaan neuvolatyön toimintaedellytykset – säännöksen mukaiset määräaikaiset terveystarkastukset, suositusten mukaiset riittävät vastaanottoajat ja henkilöstövoimavarat, viranomaisvalvonta ja palveluja täydentävät eettisyyteen perustuvat digipalvelut – tulee turvata.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *