Ihmispsyyke on rakennettu suosimaan tuttuja asioita. Siksi vierailta tuntuvien asioiden ja ihmisten vierastaminen on inhimillistä. Yhtä inhimillistä on ihmislajin taipumus tehdä yleistyksiä. Virheellisestä yleistyksestä puhutaan ennakkoluulona. Syrjinnästä taas puhutaan, kun ennakkoluuloiset asenteet ilmentyvät käyttäytymisenä.

Vierastamisella on vakavia seurauksia yksilöille ja yhteiskunnalle. Esimeriksi nimensä perusteella vieraalta kuulostavien työnhakijoiden on vaikeampi saada työpaikkaa kuin tismalleen samalla hakemuksella töitä hakevat matit ja maijat. Vastaavanlaisia valintatilanteita on jatkuvasti myös asunto- ja vuokramarkkinoilla.

”Ei minuakaan aina tervehditä, mutta en pahoita siitä mieltäni.” ”Minäkin olen lähettänyt lukuisia työhakemuksia, joista en ole jälkeenpäin kuullut mitään.” Yksilön kokema syrjintä on helppo tällä tavoin typistää yksittäiskokemukseksi, joka pitäisi vain ohittaa olankohautuksella. Päivittäisessä syrjinnässä ei kuitenkaan ole kyse yksittäiskokemuksista, vaan syrjivistä rakenteista.

Syrjivien tekojen kasautuminen vaikuttaa koko elämään (kuva). Koetun syrjinnän tiedetään olevan yhteydessä Suomeen muuttaneiden ihmisten psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Suomeen muuttaneiden ihmisten on myös vaikea edetä koulutustaan ja kykyjään vastaavaan työhön. Ulkomaalaistaustaiset kokevat olevansa ylikoulutettuja työhönsä selvästi useammin kuin suomalaistaustaiset.

Infograafi: Yksittäiset syrjivät teot voivat vaikuttaa pieniltä, mutta niiden kasautuminen heijastuu koko elämään.
Infograafi pdf-muodossa

Rasistinen syrjintä maksaa

Sen lisäksi, että syrjintä on rikos, syrjinnän seuraukset tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Rasistisen syrjinnän hintalapun laskeminen ei ole yksinkertaista, eikä inhimillistä kipua ja kärsimystä voi rahalla mitata. Kansainvälisesti on arvioitu, että esimerkiksi Australia menettää joka vuosi kolme prosenttia bruttokansantuotteestaan rasistisen syrjinnän seurauksena.

Kotimaisia arvioita rasistisen syrjinnän aiheuttamista kustannuksista ei tietääksemme ole. Tiedämme, että esimerkiksi suuri enemmistö työttömistä venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista ihmisistä Suomessa kokee olevansa työkykyisiä ja työhaluisia. Työttömyys aiheuttaa merkittäviä kuluja yhteiskunnalle. Silti työnantajien kielteiset asenteet ovat merkittävä työllistymistä estävä tekijä.

Vaikka vierastaminen on inhimillistä, ihmislajin etuna on tietoisuus itsestä ja omista ajatuksista. Voimme älykkäinä ihmisinä tiedostaa omia ennakkoluulojamme ja toimia niitä vastaan. Yksilön tietoisuus omista ennakkoluuloistaan ei yksinään riitä muuttamaan maailmaa. Tarvitsemme sen lisäksi yhteiskuntapolitiikkaa, joka tukee eri väestöryhmien taloudellisen, kulttuurisen ja poliittisen tasa-arvoisuuden lisääntymistä.

Lisätietoja

Infograafin tietolähteet (pdf)

Rask Shadia. Syrjintä tuottaa terveyseroja – mutta sitä on vaikea nähdä. Kotouttaminen.fi-blogi 12.6.2018.

Puuronen Vesa (2013). Me ja muut – rasismin olemuksesta. Duodecim 2013;129:2543–7.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *