Ravitsemukseen liittyvillä valinnoilla sekä toimenpiteillä kunnat ja hyvinvointialueet edistävät asukkaidensa terveyttä

Epäterveellinen ravinto on yhteydessä moniin kansantautien riskitekijöihin, kuten kohonnut verenpaine, verensokeri ja veren rasva-arvot sekä ylipaino, jotka selittävät yhdessä valtaosan suomalaisten tautitaakasta.

Kun ravitsemusriskit yhdistetään, ne selittävät tautitaakasta jopa enemmän kuin tupakka ja alkoholi yhteensä.

Kunta ja hyvinvointialueet asukkaidensa ravitsemusterveyden edistäjinä

Sote-uudistus etenee ja aluevaalit lähestyvät – noin vuoden päästä hyvinvointialueet toimivat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjinä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa sekä kuntien että hyvinvointialueiden tehtävä.

Kunta vastaa esimerkiksi varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta sekä niihin liittyvistä ravitsemus- ja ruokakasvatuksesta sekä ruokapalveluista. Kunta on myös suuri työnantaja ja siten vastuussa myös työikäisten ruokapalveluista.

Hyvinvointialueiden toiminnassa ravitsemusterveyden edistäminen on osa asiakkaiden terveydenhoitoa, johon kuuluvat esimerkiksi elintapaohjaus, ruokapalveluiden järjestäminen ja sairauksien ravitsemushoito kaikissa ikäryhmissä.

Järjestämisvastuun muutos voi vahvistaa ravitsemusterveyden edistämistä, mutta tuo eteen myös resurssi- ja asiantuntijuushuolen. Sote-uudistuksessa kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, mukaan lukien ravitsemusasiantuntijat, siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen.

Kuntatehtäviin ei tiettävästi koko Suomessa ole jäämässä yhtään ravitsemusasiantuntijaa nykyisistä ravitsemusterapeuteista tai alueellista ravitsemusterveyden edistämistyötä tekevistä. Siten ravitsemusterveyden asiantuntijuuden ja ammatillisen osaamisen varmistaminen kunnissa ja yhdyspintatyössä on oleellista. 

Ravitsemusterveyden edistämiselle määritetään yhteiset linjaukset ja päämäärät

Ravitsemusterveyden suunnitelmallisessa edistämisessä tarvitaan sekä kuntia, sotepalveluja, järjestöjä ja yleishyödyllisiä yhteisöjä, yrityksiä unohtamatta. Toimijoiden on sovittava tehtävien ja vastuiden jaosta ja varmistettava yhteistyöelimet, eli luotava saumattomat ravitsemusterveyden yhdyspinnat.

On tärkeää, että ravitsemusterveyden edistämiselle määritetään yhteiset linjaukset ja päämäärät. Sovitut tavoitteet, toiminta, vastuunjako, seuranta ja arviointi kirjataan hyvinvointisuunnitelmaan.

Ravitsemusterapiapalvelujen saatavuus on turvattava kaikille niitä tarvitseville. Erityisesti on huolehdittava, että ravitsemuksen suhteen heikoimmassa asemassa olevat saavat tasavertaiset, tarveperustaiset ja oikein kohdennetut palvelut.

Valtaosassa kuntia tarvitaan lisää kohdennettuja toimenpiteitä kaikille ikäryhmille

Kuntajohdon tiedonkeruussa tulivat esille tavoitteiden ja toimenpiteiden asettamiseen liittyvät puutteet, joiden korjaamisella on nyt kiire. Vuosina 2019–2021 ravitsemusterveyden edistämisen tavoitteita ja toimenpiteitä oli asettanut lapsille ja nuorille vain noin 40 prosenttia, työikäisille noin 15 prosenttia ja ikääntyneille noin 30 prosenttia kunnista.

Kohdennettuja toimenpiteitä tarvitaan siis lisää kaikille ikäryhmille valtaosassa kuntia. Yhteisesti linjattujen toimenpiteiden ja seurannan kohteeksi on uskallettava ottaa lasten ja nuorten ylipainokehitys ja ravitsemuspulmat, työikäisten koronarajoitusten haavoittama henkilöstöruokailutilanne ja syömisen muuttuminen etätyössä sekä ikääntyneillä raportoitu aliravitsemus niin laitoksissa kuin kotihoidossa.

Ravitsemus- ja ruokapalvelujen asiantuntijat ovat harvoin mukana kuntien hyvinvointisuunnitelmien ja -kertomusten laadinnassa. Tilanne on erittäin heikko ravitsemusasiantuntijuuden käytön osalta, sillä vain 23 kunnassa (9 %) ravitsemusasiantuntija oli ollut mukana. Tilanne on vähän parempi ruokapalvelun asiantuntijuuden käytössä, sillä heitä oli mukana 123 kunnassa (46 %). (Kuntajohdon vuoden 2021 tiedonkeruu).

On oleellista, että kattavan paikallisen tilannetiedon hakemisessa ja tuottamisessa sekä toimenpiteiden suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa on mukana ravitsemusasiantuntija.

Ravitsemukseen ja ruokaa liittyvät ratkaisut ovat osa alueen elinvoiman rakentumista

Ravitsemus ei ole vain ravinnontarpeen tyydyttämistä, ruokia ja yksilön valintoja. Ruoka on paljon muuta. Arjen kokemuksena ruoka ja ruokailu on parhaimmillaan iloa ja nautintoa, yhteisöllisyyttä rakentavaa ja ylläpitävää toimintaa, olemassa olevan hyvän jakamista ja ennustettavaa varmuutta tulevasta.

Näidenkin osalta olemme eriarvoisia; osalla ravitsemukseen liittyy kipeää selviytymistä yksin ja niukasti. Osalla puolestaan hyväosaisuutta, joka näkyy monipuolisina mahdollisuuksina ja valintoina.

Ravitsemuksen parantamisessa ei riitä yleinen hyvä, vaan on uskallettava nähdä huono-osaisuus, psyykkiset, sosiaaliset ja taloudelliset esteet ja toimittava heikoimpien ehdoilla ja kanssa heidän voimavarojaan ja mahdollisuuksiaan lisäten. Myös tähän työhön on kerätty esimerkkejä hyvistä käytännöistä erityistä tukea tarvitseville.

Paikallisesti ruoka on osa kulttuuria, identiteettiä ja näkyvää hyvinvointia. Kunnissa ja alueellisesti ruoka-ala edistää työllisyyttä, toimeentuloa ja taloutta. Ravitsemusvastuulliset, ihmisten terveyttä ja kestävää kehitystä tukevat viisaat ratkaisut tuottavat parhaimmillaan yhdessä alueellista elinvoimaa; se näkyy ihmisten terveyden ja toimintakyvyn parantumisena sekä koko yhteisön sosiaalisen, kulttuurisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden lisääntymisenä.

Apua ravitsemustoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen

Ravitsemuksella hyvinvointia-verkkosivuille on tuotettu laaja aineisto, johon on kerätty yhteen olemassa olevia menetelmiä, hyviksi koettuja toimintamalleja ja tietolähteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä hyödynnettäviksi. Verkkoaineistossa on tietoa luottamushenkilöille, johtaville viranhaltijoille, eri toimialoilla, järjestöissä ja elinkeinoelämässä toimiville sekä eri ikäisten asukkaiden kanssa työskenteleville.

VRN Ravitsemuksella hyvinvointia

Ravitsemussitoumus on suomalainen toimintamalli, joka auttaa ja kannustaa kaikkia ruoka-alan toimijoita, elintarviketeollisuutta, kauppaa ja ruokapalvelua sekä kunta- ja aluetoimijoita parantamaan väestön ruokavalion ravitsemuslaatua ja edistämään ravitsemusvastuullisia toimintatapoja.

Ravitsemussitoumus-toimintamalli

Tavoitteellinen ja mitattava ravitsemussitoumus on oiva työkalu myös kunnille oman ravitsemusvastuullisuuden kehittämisessä ja toimenpiteiden esille nostamisessa. Kunta voi esimerkiksi sitoutua ravitsemussuositusten toteuttamiseen ottamalla käyttöön Sydänmerkki-ateriajärjestelmän ruokapalveluissaan tai sitoutua siihen, että kaikissa nuorten harrastuspaikoissa on välipalatarjonnassa terveellisiä vaihtoehtoja.

Haastamme kaikki kunnat tekemään ravitsemussitoumuksia!

Lue lisää

Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmästä (TEAviisari) saadaan ravitsemustoimenpiteistä kuntakohtaista vertailutietoa, jota voidaan käyttää kuntien, koulujen ja oppilaitosten sekä alueiden hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön suunnittelussa, johtamisessa ja arvioinnissa.
THL Tea-viisari.

VRN ja Kuntaliitto. 2019. Ravitsemuksella hyvinvointia -ravitsemusterveyden edistämisen tukiaineisto ja tarkistuslistat kunnille ja sote-toimijoille.

Mäki P, Jousilahti P, Männistö S, Raulio S, Ståhl T ja Laatikainen T. Kunta päättää – ravitsemus, liikunta ja lihavuuden ehkäisy kuntalaisten arjessa. THL Päätösten tueksi 1/2017.

Raulio S, Lyytikäinen A, Sarlio S, Manninen M ja Wiss K. Ravitsemuksen edistäminen kunnissa: poimintoja TEAviisarin tuottamasta tiedosta hyvinvointijohtamiseen. THL Tutkimuksesta tiiviisti 25/2021.

1 kommentti

  1. Milloinkahan alatte selvitellä ketogeenisen ruokavalion terveydellisiä vaikutuksia?
    Jos teitä aidosti kiinnostaisi ihmisten terveys, olisivat ruokasuositukset aivan muuta.

    Prosessoitu ruoka pois, kevyttuotteet pois, rasvattomuus pannaan, rypsi- ja rapsiöljyt kieltoon, viljatuotteet pois, sokerituotteista varoituksia, limsat ja muut sokeriliemet pois jne.

    Liha, kala, kanamunat ja juustot kunniaan. Kohtuudella salaatteja. Voi ja oliiviöljy hyviksi rasvoiksi.

    Kokeilkaa edes jossain vanhainkodissa ketogeenistä ruokavaliota. Näkisitte nopeasti vanhusten niin fyysisen kuin psyykkisenkin kunnon kohenemisen.

    Mutta, ETTE TE uskalla edes puhua ketogeenistä ruokavaliosta, koska silloinhan pois jäävät sokeriliemet ja kaikki sokerimakeat tuotteet, viljatuotteet pois, prosessoitu maito pois jne. Silloinhan talouselämän olisi pakko muuttaa suuntaa, ja voi voi, mitä sitten tapahtuisikaan. No ainakin ihmisten sairauskulut laskisivat roimasti.
    Pois roskaruoka. Pois limonaatitehtaat. Pois karamellituotanto, paitsi tumma suklaa ja pois paaaljon muutakin.
    No eipä tässä muuta.
    Tuuleenpa huutelen!

    Olen itse 67 v. Yli kaksi vuotta ollut ketogeenisellä ruokavaliolla ja terveyteni ja elämänlaatuni on parantunut huimasti. Ja meitä on paljon paljon muitakin kuin minä.

    Tulisin niin mieluusti esittäytymään, mutta miksipä minä teitä kiinnostaisi.

    Tämä oli vain pintaraapaisu terveellistä ruokavaliosta, mutta teistä todnäk pelkkää soopaa.

    Vastakommenttejanne odottaen, Marja Wakkala

    Ps. Antti Heikkilällä on ollut suuri vaikutus ihmisten elämän parantamiseen, mutta hänethän julistettiin lähes pannaan. Miettikääpä sitäkin ratkaisua joskus!

Vastaa käyttäjälle Marja Wakkala Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.