Iltalehdessä ruodittiin 3.6.2022 ulkomaalaistaustaisten karkottamisperusteita ja osallisuutta jengirikollisuuteen. Lehden mukaan yli tuhat ihmistä karkotetaan tai käännytetään Suomesta vuosittain. Syynä laiton oleskelu, oleskeluluvan saaneen tai Suomessa syntyneen henkilön rikostelu, kuten huumeiden käyttö, jengielämä tai väkivaltakäyttäytyminen. Joka kymmenes karkotettiin rikosten vuoksi, minkä vuoksi voidaan myös jättää uusimatta oleskelulupa.

On selvää, ettei Suomeen haluta väkivaltaisia nuorisojengejä ja järjestäytynyttä rikollistoimintaa. Tällainen jengiytyminen halutaan katkaista. Hyvä näin. Jotta tämä toteutuu, on ymmärrettävä juurisyyt ja tartuttava konkreettisiin toimiin ikävien ilmiöiden kehityksen pysäyttämiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja vahvoin toimin.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on tiukasti pidettävä kiinni ihmisoikeuksista, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Suomessa on edelleen vahvasti tehtävä selväksi väkivallattomuuden tahtotila.

Katse nuoriin

Jengirikollisuuteen osallistuneista ulkomaalaistaustaisista osa on Suomessa syntyneitä, osa ensimmäisen polven maahan muuttajia.  Osa jengiläisistä on vasta nuoria tai aikuistumisen kynnyksellä.

Moni lapsi ja nuori on paennut sotaa. Heillä on usein takanaan traumaattisia kokemuksia lähtömaastaan ja vaaralliselta matkalta Suomeen. Osa pakenee koko perheen voimalla, osa sukulaisten tuella ja osa matkustaa alaikäisenä ilman huoltajaa. Suomeen tullessa moni joutuu muuttamaan turvapaikkaprosessin aikana paikkakunnalta toiselle ja elämään välitilassa vuosiakin tietämättä voiko jäädä maahan.

Lapset ja nuoret kaipaavat kokemusta yhteenkuuluvuudesta ja hyväksytyksi tulemisesta. Mikä tahansa seura tuntuu usein paremmalta vaihtoehdolta, kuin jäädä aivan yksin. Tämän valossa onkin helppo ymmärtää, että mikäli nuori ei saa kokemuksia hyvästä jengistä – on helppo tarttua saatavilla olevaan kaveriseuraan. Kun nuorella on yksinäisyyden lisäksi paha olo ja käsittelemättömiä traumaattisia kokemuksia, on inhimillistä, että osa tarttuu päihteisiin.

YEE- hankkeessa on huomattu, että monilla esimerkiksi ilman huoltajaa maahan tulleista nuorista on erityistä sinnikkyyttä selvitä ja pärjätä – nuoret tarvitsevat kuitenkin kannustusta ja riittävää tukea kohti tasapainoista aikuisuutta. Tämä tapahtuu varmistamalla riittävä proaktiivinen arjen tuki.

Riittämätön tuki on riski

Suomessa koettu elämisen välitila, juurettomuus ja kokemus yhteiskunnassa pärjäämisen haasteista ajavat jengeihin. Perheissä elävät nuoret toimivat kahden kulttuurin välissä etsien identiteettiään joskus kovinkin ristiriitaisessa arjessa. Jos vanhemmat eivät kotoudu ja löydä mielekästä aikuisen ja vanhemman roolia uudessa toimintaympäristössä, jäävät nuoret kokemuksineen kohtaamatta. Tuki vanhemmille ja läheisille voikin joskus olla langan pää nuorten tukemiseksi. Ilman huoltajaa alaikäisenä maahan tulleet ovat puolestaan usein kovin yksin, vaikka ovat oikeutettuja kotoutumisen tukitoimiin aina 25 ikävuoteen saakka. Osa heistä tarvitsisi nykyistä paljon vahvemman tuen arkeen, koulunkäyntiin ja opiskeluun pärjätäkseen. On myös joukko nuoria, jotka jäävät kokonaan tuen ulkopuolelle.

Moni nuori tarvitsee vahvaa tukea arkeen, asumiseen, opiskeluihin ja työuralle siirtymään, joskus vahvaa kannustusta ja kulttuurien moninaisuuksien yhteen sovittamista vaikkapa opinto- ja työelämäasioissa. 

Nuoret kaipaavat yhteisöä ja ystävyyssuhteita sekä arkeen turvallisia aikuisia.

Hyvä jengi kantaa

Kotoutumista edistävää lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. On tärkeää, että nuorten oikeus riittävään tukeen otetaan uudistuvassa laissa vakavasti ja tuen piiriin pääsy ja sen piirissä pysyminen varmistetaan.

Keskeistä on tukea nuoria konkreettisesti arjessa, tarjota kannattelevia yhteisöjä, joissa voi kokea olonsa turvalliseksi. Ilman huoltajaa maahan alaikäisenä tulleet tarvitsevat rinnalla kulkevan pitkäjänteisen tuen. Nuoret tarvitsevat aikuistumiseen kiinnipitävää tukea, vanhemmuuden ääntä ajoissa ja riittävän pitkälle aikuisuuteen. Jokaisella nuorella tulisi olla joku, joka aidosti kysyy kuulumisia ja tarttuu nuoren kanssa tarvittaessa kädestä pitäen hoitamattomiin asioihin. Kahden kulttuurin välissä elävien kanssa olisi tärkeä keskustella myös aidosti haasteista, jotka realisoituvat nuorelle erilaisina sääntöinä ja moraalisina ristiriitoina. Kun nuori kiinnittyy yhteisöihin kuten harrastustoimintaan, kannattelevat ne myös haasteiden yli. Turvalliset aikuissuhteet taas auttavat puuttumaan ja ohjaamaan nuoria ajoissa oikeaan suuntaan.

Hyvät väestösuhteet, yhteisöllisyyden vahvistaminen, tosiasialliset mahdollisuudet opiskella ja päästä käsiksi työ- ja perhe-elämään osana yhteiskuntaa, ovat omiaan parantamaan yhteiskuntarauhan säilymistä ja yksilöllistä hyvää.

YEE-hankkeessa on kehitetty ilman huoltajaa maahan alaikäisenä tulleille aikuistuville nuorille Olohuone-toimintaa, joka toimii avoimena turvallisena yhteisönä nuorille. Toiminta toteutuu ESR-rahoituksella vielä ensi vuoden alkupuolelle. Tällaisia matalan kynnyksen kohtaamisen ja tuen sekä mielekkään tekemisen paikkoja tarvittaisiin useita lisää!

Lisätietoa

thl.fi/yee

Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin -hankkeen Ikkuna aikuistumiseen raportti (julkari.fi)

Olohuonetoiminta (Helsingin Diakonissalaitos, hdl.fi)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.