Suomessa saamen kielen virallinen asema on turvattu saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Lapin paliskunnan alue (Vuotso) Sodankylän kunnassa) vuonna 1992 voimaan tulleella saamen kielilailla. Saamenkielisiä julkisia palveluja, mm. sote-palveluita, on käytännössä saamen kielillä hyvin vähän. Parhain tilanne on varhaiskasvatuksessa ja kouluopetuksessa sekä ikäihmisten palveluissa.
Vaikka saamen kielilaki velvoittaa viranomaisia tarjoamaan saamenkielisiä palveluita, vastuu palveluiden etsimisestä ja vaatimisesta jää usein asiakkaan tehtäväksi. Vaihtoehtoisesti saamenkielisiä palveluita tarjotaan vain tulkin välityksellä.
Saamenkielisten perhepalveluiden tilanne on ollut heikko kaikkialla saamelaisten kotisetualueen kunnissa. Vuonna 2016 julkaistu Saamebarometri toi esiin saamenkielisten palveluiden tilanteen ja tarpeen. Tilanne on hälyttävä.
Vuonna 2016 saamenkielisiä neuvolapalveluita tarjottiin saamelaisten kotiseutualueen kunnista vain Utsjoen ja Enontekiön kunnissa. Saamenkielinen nuoriso- ja vapaa-ajantoiminta puuttui kaikista saamelaisalueen kunnista. Saamenkielisiä koulukuraattoreita tai koulupsykologeja ei ole tarjolla yhdessäkään saamelaisalueen kouluista.
Inarista ja Sodankylästä kaikkien perheiden ”kivijalkapalveluina” tuntemat saamenkieliset neuvolapalvelut puuttuivat kokonaan. Lape-hankkeen aikana vuosina 2017-2018 Lapin Lape-hanke edisti saamenkielisten neuvolapalveluiden saatavuutta. Inarissa saamenkielisten palveluiden tilanne parani vuonna 2018 nopeasti, kun inarin- ja pohjoissaamenkielisiä koulu- ja neuvolapalveluita ryhdyttiin tarjoamaan saamenkielisille perheille.
Työkalut palveluiden tuottamiseen puuttuvat
Samaan aikaan, kun kehitetään saamenkielisiä palveluita, huomaamme, että meiltä puuttuvat työkalut ja apuvälineet näiden palveluiden tuottamiseen. Saamelaiskulttuurilähtöinen ja saamenkielinen materiaali asiakkaille ja henkilöstölle puuttuu lähes kokonaan kaikilla saamen kielillä. Lisäksi lasten neuvolatestaus suoritetaan suomenkielisillä testeillä. Tästä hyvänä esimerkkinä Lene-testaus (leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio), joka tehdään saamenkielisille lapsille suomen kielellä. Nämä ovat seikkoja, joiden edistämiseen kaivattaisiin valtiovallan aktiivisia toimia ja resursseja.
Lape-hankkeen aikana THL päätti saamentaa Meille tulee vauva -oppaan vauvaa odottaville perheille. Opas käännettiin pohjoissaamen kielelle ja oppaaseen otettiin mukaan saamelaiseen kulttuurin erityispiirteitä huomioivia ohjeita ja neuvoja odottaville perheille yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa.
Palvelut omalla äidinkielellä ja kulttuurin ymmärtäminen luovat luottamusta
Olen itse kahden saamenkielisen lapsen äiti. Olen viime syksynä päässyt lasteni kanssa kokeilemaan ensimmäistä kertaa elämässämme saamenkielisiä kouluterveydenhoitajan ja neuvolan palveluita.
Aikaisemmin olemme käyneet hyvin usein vaihtuvilla suomenkielisillä terveydenhoitajilla, joilla usein on puuttunut ymmärrys lapsen kaksikielisyydestä, kulttuurinen ymmärrys saamelaisuudesta ja pohjoisen elämäntavan erityispiirteistä. Tämä palvelu mahdollistui, kun Inarin kunta ryhtyi ostamaan Utsjoelta saamenkielisiä neuvolapalveluita yksityiseltä pohjoissaamenkieliseltä terveydenhoitajalta.
Pääsimme lasteni kanssa kokeilemaan saamenkielisiä neuvolapalveluita ja silmäni aukesivat, millaista todellinen ymmärrys ja luottamus asiakkaan ja terveydenhoitajan välillä voi olla. Meidän ei tarvinnut selittää kielivalintojamme, elämää poronhoidon ehdoilla ja lasteni ”eksoottisia” tarinoita moottorikelkalla ajoista. Tiesin, että saamenkielinen ja saamelainen terveydenhoitaja tietää, mistä minä ja lapsemme puhumme.
Saamenkieliset palvelut tukevat saamen kielten säilymistä ja luovat mm. saamenkielisiä käyttöareenoita myös nuorille ja lapsille. Saamenkieliset palvelut tekevät saamen kielistä hyväksyttäviä ja lapset näkevät, että saamen kieliä voi käyttää arjessa muuallakin kuin kotona ja koulussa.
Vaikka saamenkielisten lapsi- ja perhepalveluiden saralla on vielä paljon tehtävää, olkaamme onnellisia niistä pienistä askelista, joita saamenkielisen opetuksen, varhaiskasvatuksen ja perhepalveluiden saralla koko ajan otetaan. Toivokaamme, että suunta vuonna 2019 kansainvälisenä alkuperäiskansojen kielten juhlavuonna, on yhtä positiivinen.
YK:n teemavuosi nostaa esille maailman alkuperäiskielten aseman
Tänään 6.2.2019 vietetään saamelaisten kansallispäivää. Kansallispäivän historiallisena taustana on 6.2.1917 Norjan Trondheimissa pidetty ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, joka aloitti valtakuntien rajat ylittävän poliittisen yhteistyön saamelaisten välillä. Saamelaisten kansallispäivää on vietetty jo aikaisemminkin, mutta virallisesti vasta vuodesta 2004, jolloin se merkittiin ensimmäisen kerran almanakkaan.
Vuosi 2019 on erityinen vuosi saamen kielten näkökulmasta, sillä tänä vuonna vietetään YK:n kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta. Teemavuoden tarkoituksena on nostaa esille maailman alkuperäiskansojen kielten tilanne ja lisätä tietoisuutta alkuperäiskansojen kielistä ja niiden uhanalaisuudesta. Maailman noin 6700 kielestä yli 40 prosenttia on uhanalaisia. Näistä suurin osa on alkuperäiskansojen kieliä.
Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä: inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kieliä. Kielet ovat itsenäisiä kieliään, jolloin yhden saamen kielen puhujan on usein vaikea ymmärtää toisen saamen kielen puhujaa, jos ei ole tottunut kieltä kuulemaan. Saamen kieliä puhutaan neljän valtion alueella: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamen kieliä on yhteensä yhdeksän ja ne kaikki ovat uhanalaisia kieliä.
Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille!
Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!
Pyeri Säämi aalmugpeivi puohháid!
Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!