Sosiaali- ja terveydenhuollossa on mahdollista saavuttaa mittavat kustannussäästöt tarjoamalla asiakkaille ja potilaille uusia vuorovaikutteisia sähköisiä palveluita.

Jos edes kymmenesosa perusterveydenhuollon palvelutapahtumista korvattaisiin vuosittain sähköisellä palvelulla, olisi sähköisiä palvelutapahtumia yli 6 miljoonaa vuodessa. Sähköisen asioinnin arvioidaan säästävän jopa 1,4 käyntiä tai soittoa asiakasta kohti vuodessa, joka vastaa jopa 200 miljoonan euron vuosisäästöä.

Sähköinen käynti voi tehostaa palvelujen käyttöastetta ja lyhentää palvelun kestoa, jos palveluntuottajan asiointiprosessit on uudistettu hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuuksia. Tällöin sähköiset palvelut voivat lunastaa lupauksen palveluiden kustannustehokkuuden parantumisesta.

Asiaa on tutkittu Suomessa mm. kansallisella kyselyllä kansalaisilta, erilaisten sähköisten asiointiprojektien vaikutuksia analysoimalla sekä valtakunnallisten sähköisten asiointipalveluiden säästöjä ja laatuhyötyjä ennakoimalla.

Syvä toimintatavan muutos

Uusien sähköisten palveluiden käyttöönotto ei kuitenkaan onnistu terveydenhuollossa ’töpseli seinään’ -periaatteella. Uutta teknologiaa ei voi vain asentaa käyttöön olettaen, että ammattilaiset ja asiakkaat ryhtyvät käyttämään sitä ja odotetut hyödyt saavutetaan.

Sähköisen asioinnin kehittäminen edellyttää muutosta terveydenhuollon toimintatavoissa sekä hoitohenkilökunnan ja potilaan rooleissa, tavoissa toimia. Tulevaisuudessa hoitohenkilökunta toimii yhä useammin potilaan ohjaajana ja ’terveysvalmentajana’. Potilaiden on puolestaan otettava entistä enemmän vastuuta omasta hoidostaan.

Asiakkaiden ja hoitohenkilökunnan roolien muutos edellyttää syvälle käyvää sote-palveluiden toimintatavan muutosta. Muutos puolestaan edellyttää vahvaa johtamista. Johdon on tunnettava asiakkaiden tarpeet. Sen on tiedettävä konkreettisesti, kuinka palvelut toimivat ennen muutosta eri asiakasryhmille ja määriteltävä, mitkä osat palveluketjusta sähköistetään, millaisia asiakasryhmiä ja määriä sekä hyötyjä sähköisillä palveluilla tavoitellaan.

Näin muutos lähtee liikkeelle asiakkaiden tarpeista, se on tavoitteellista ja sen etenemisestä voidaan mitata.

Sähköiset palvelut täydentävät, eivät korvaa perinteisiä palveluita

Toinen tutkimuksissa esille tullut sähköisten palveluiden laajentamisen edellytys on, että otetaan huomioon että kaikilla kansalaisilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää internetiä ja hyödyntää sähköisiä palveluita omassa hoidossaan.

Teknisiä edellytyksiä, tehokasta nettiyhteyttä ja tietokonetta ei ole kaikilla. Ne puuttuvat useammin Iäkkäiltä, vähän koulutetuilta, työttömiltä ja haja-asutusalueella asuvilta.  Heillä on useammin myös huono terveys ja elämänlaatu.

Kaikki eivät myöskään kykene ottamaan vastuuta omasta terveydestään, noudattamaan hoitosuunnitelmaa tai osallistumaan hoitopäätöksiin.

Edes esteetön ja helppokäyttöinen teknologia ei tavoita kaikkia palveluja tarvitsevia. Perinteisiä palveluita tarvitaan jatkossakin. Sähköinen asiointi tuleekin suunnata niille, joilla perusedellytykset ovat olemassa. Näin kasvokkain palvelun niukat resurssit voidaan suunnata niille, joilla ei ole edellytyksiä sähköiseen asiointiin.

Yhteistyöllä parempia palveluja

Kolmas näyttöön perustuva onnistumisen edellytys on, että resursseja lakataan tuhlaamasta päällekkäiseen kehitystyöhön.

Vuonna 2010 käynnissä oli 75 erilaista sähköisen asioinnin hanketta, joista valtaosa oli yhden sairaanhoitopiirin hankkeita. Näistä 48:ssa kehitettiin sähköistä viestinvälitystä ja 31:ssä sähköisen ajanvarauksen ratkaisuja. Sama rahoittaja saattoi rahoittaa saman toiminnan kehittämistä useassa eri hankkeessa eri puolilla Suomea.

Resepti sähköisten palveluiden onnistumisen on loppujen lopuksi yksinkertainen. Haasteet eivät ole teknisiä, vaan sosiaalisia: Sähköisten palveluiden toimeenpanon on lähdettävä asiakkaiden tarpeista ja palveluprosessien uudistamisesta. Sellaisten toiminnallisuuksien kehittämistä ei pidä tukea paikallisesti, joihin kehitetään valtakunnallisia ratkaisuja. Uudistamisen vaikutuksia palveluiden laatuun ja kustannusvaikuttavuuteen tulee ennakoida ja seurata tiedon tuottamiseksi päätöksentekoon toimeenpanon joka vaiheessa.

Vastuu sähköisen asioinnin edellytysten toteutumisesta jää tulevien sote-alueiden päättäjien varaan, kun palvelujen järjestäminen siirtyy alueiden vastuulle.

Lue lisää:

Terveyspalveluja paljon käyttävät hyödyntävät myös sähköisiä palveluja. Tiedote 3.2.2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kansalaisten kokemukset ja kehittämistarpeet

Sote-tieto hyötykäyttöön – strategia 2020

Sote-tieto hyötykäyttöön – Innokylän verkosto

Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *