SUOMESSA on alkuvuoden aikana todettu noin 200 000 koronavirustartuntaa, mikä on noin 40 prosenttia maassamme koko pandemian aikana todetuista tapauksista. Vaikka sairaalat ovat kuormittuneet, suhteessa tapausmääriin sairaalahoidon tarve on matalimmillaan epidemian aikana.
Omikronmuunnos on lisännyt koronatapausten määrää Suomessa, kuten monessa muussakin maassa. Osassa Eurooppaa tapausmäärät ovat kuitenkin lähteneet jo selvään laskuun.
Omikron on aiempia variantteja helpommin tarttuva, ja tartunnan saa ennen pitkää valtaosa väestöstä. Useimmilla rokotetuilla tauti jää tavanomaisen nuhakuumeen kaltaiseksi.
Rokotusten ja tartuntojen runsauden takia suurimalla osalla maamme väestöstä on tänä keväänä hyvä suoja vakavaa koronavirustautia vastaan. Se mahdollistaa, että yhteiskuntaa voidaan alkaa avata ja rajoituksia purkaa hallitusti. Jo tämän kevään aikana saataneen lisäksi uusia lääkkeitä vakavan koronavirustaudin hoitoon.
EPIDEMIA laantuu Suomessa oletettavasti kunnolla heinäkuun alkuun mennessä, ainakin tilapäisesti.
Viimeistään syksyllä tullee kuitenkin vaihe, jossa tartuntojen määrä alkaa muun muassa kontaktien lisääntymisen takia jälleen kasvaa – etenkin niillä, joilla ei ole rokotusten tai sairastetun taudin tuomaa suojaa.
Epävarmuutta aiheuttaa se, että emme toistaiseksi tiedä tarkkaan, kuinka pitkään tartunnan saaneiden ja rokotettujen suoja vakavaa sairastumista vastaan säilyy ja kuinka se tehoaa mahdollisia uusia virusmuunnoksia vastaan. Tästä huolimatta voimme tehdä paljon, jotta voimakkaille, arkea merkittävästi haittaaville ja toisaalta perusoikeuksia kaventaville rajoitustoimille ei olisi enää tarvetta.
HYVINVOINTIALUEILLA on jo nyt varauduttava siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakyky säilyy epidemian hallinnan vaatimista toimista ja sairaanhoidon tarpeiden oletettavasta kasvusta huolimatta.
Kansallisesti meidän on syytä varautua tuleviin pandemioihin, aivan kuten varaudumme muihin vakaviin kriiseihin. Tämä edellyttää investointeja ja uusien teknologisten innovaatioiden hyödyntämistä. Emme voi terveysturvallisuudessakaan turvautua vanhanaikaisiin malleihin, tarvitsemme ”monitoimihäivehävittäjän” iskukykyä. Terveydenhuoltomme on kyettävä vastaamaan äkillisesti kasvavaan infektiopotilaiden hoidon tarpeeseen. Tartunnanjäljityksen täytyy olla nopeaa, ja meidän on pystyttävä keräämään ja analysoimaan valtakunnallista seurantatietoa ajantasaisesti.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen resursseja on parannettava niin, että THL kansallisena terveysviranomaisena pystyy lakisääteisten tehtäviensä ja velvoitteidensa mukaisesti kohottamaan valmiuttaan selvästi ja pysyvästi.
Väestön käyttäytyminen on merkittävä kysymys. Epidemian pitkittyessä ihmiset väsyvät. Ei voida olettaa, että he hyväksyvät jatkuvasti toistuvat ja laajat rajoitukset. Siksi on tärkeää, että heti kun epidemiatilanne sallii, arki saadaan normalisoitumaan ja poikkeuksellisen tilanteen aiheuttama henkinen kuorma vähenemään.
Laajat rajoitukset on säästettävä tilanteisiin, joissa ne ovat välttämättömiä väestön hengen ja terveyden suojaamiseksi. Ihmisillä on oltava kokemus rajoitusten ja suositusten tarpeellisuudesta ja vaikuttavuudesta, jotta he toimivat tarvittaessa niiden mukaisesti tulevaisuudessakin.
ENNEN pitkää koronaviruksen ensimmäinen maailmanlaajuinen leviämisvaihe on ohi. Jokseenkin varmaa on, että tasaisin väliajoin ilmaantuu uusia variantteja, kuten muidenkin väestössä kiertävien hengitystievirusten kohdalla. Nähtäväksi jää, millainen uusien varianttien kyky levitä on ja kuinka voimakkaita oireita ne aiheuttavat.
Koronaan kehitetään uusia lääkkeitä ja entistä parempia rokotteita koko ajan. Niiden käyttö ja sairastamisen kautta saatu immuniteetti pienentävät vähitellen tautitaakkaa.
Erilaisiin kehityskulkuihin on kuitenkin varauduttava lääkkeiden ja rokotteiden ohella siten, että terveydenhuoltomme kantokykyä vahvistetaan.
Kirjoitus on julkaistu ensin Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 2.2.2022
Covid nykypäivän virus. Onneksi tämänpäivän lääketiede ja teknologia ovat nujertaneet sen lievään muotoon. Kiitos! Suurinosa väestöstä on uskaltanut ottaa rokotteet, sillä on merkitystä toivottavasti deltasta lievimpiin oireisiin.
Meidän olisi hyvä ottaa rokote. Näin klassisten rokotteiden kanssa suurin osa väestöstä on toiminut. Kansainvälisen rokotusohjelman myöntäisesti ollaan saatu pois monta tautia tuberkuloosista lähtien.
Ymmärrän kielteisyyden rokottamiseen. Nyt elämme kuitenkin aikaa, emme tiedä mikä seuraava virusmuunnos tai bakteerimuunnos tulee, johon emme ole valmistautuneet.