Seksuaali- ja lisääntymisterveys on jokaisen omalla vastuulla, mutta miesten seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, tiedon tasosta, palvelujen käytöstä ja toiveista palvelujen suhteen on vasta vähän tietoa. Miehet ja pojat ovat juuri tämän vuoksi vuosien 2004–2020 seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman yksi neljästä painopistealueesta.

Perinteisesti on ajateltu, että seksuaali- ja lisääntymisterveydestä huolehtiminen on tyttöjen ja naisten asia, eikä poikien tai miesten ole ollut helppo esimerkiksi hakeutua seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin. Toimintaohjelman tavoitteena on palvelujen järjestäminen niin, että miehetkin osaisivat ja voisivat hakeutua niihin.

Pojat tietävät tyttöjä vähemmän seksuaali- ja lisääntymisterveydestä

Kouluterveyskyselyn mukaan poikien tieto seksuaali- ja lisääntymisterveydestä on heikompaa kuin tyttöjen. Vuoden 2019 kyselyn mukaan pojilla (3-4 %) on tyttöjä (vähintään 10 %) vähemmän seksuaalisen häirinnän ja seksuaaliväkivallan kokemuksia, mutta he kokevat saavansa apua paremmin kuin tytöt.

Ammattioppilaitoksissa ja lukiossa opiskelevat pojat ilmoittavat käyttäneensä viimeisimmässä yhdynnässään ehkäisyä yhtä usein kuin tytöt, mutta peruskoulun 8.- ja 9-luokkalaisilla oli vielä vähän eroa: 80 prosenttia pojista ja 85 prosenttia tytöistä. Tavoite on, että seksuaalikasvatus vahvistaa kaikkien lasten ja nuorten uskallusta ottaa puheeksi seksuaalisuuteen tai sukupuoleen kohdistunut väkivalta ja näin varmistaa varhainen apu ja tuki.

Varusmiesaika on otollinen tiedon lisäämiselle

Valtaosa nuorista miehistä ja osa naisista osallistuu joko varusmies- tai siviilipalvelukseen. Asevelvollisten kutsuntatarkastus tavoittaa käytännössä lähes koko nuorten miesten ikäluokan. Tällöin voisi selvittää nuorten miesten seksuaali- ja lisääntymisterveyskäyttäytymistä ja tiedon tasoa sekä jakaa tietoa hedelmällisyydestä huolehtimisesta.

Palveluksessa olevien nuorten miesten ihmissuhteet ovat koetuksella palvelusaikana. Vaikka puolustusvoimien keskeisin tehtävä ei ole seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen, sitä edistämällä voidaan vaikuttaa palveluksessa jaksamiseen ja myöhempään seksuaali- ja lisääntymisterveyteen.

Ehkäisy ja perhesuunnittelu myös miesten asiaksi

Raskauden ehkäisypalvelut ovat olleet perinteisesti naisille kohdennettuja palveluja. Käytettävissä olevat raskaudenehkäisymenetelmät ovat osaltaan ohjanneet palveluihin juuri tytöt ja naiset, sillä miehille suunnatut raskaudenehkäisymenetelmät eivät joko vaadi vastaanottokäyntiä (kondomin käyttö) tai ovat hyvin vähän käytettyjä (sterilisaatio).

Koska kondomi on ainoa ehkäisymenetelmä, joka suojaa myös seksitaudeilta, sen käyttöön on kannustettava kaikkia sukupuolia ja huomioida käytön ohjeistuksessa muukin kuin heteroyhdyntä. Kondomin käyttöön kannustus ja sen käytön opastus ovat luontevia ja mainioita tilaisuuksia kokonaisvaltaiselle seksuaalikasvatukselle.

Sterilisaatioiden suhteen tilanne on muuttunut – naisten sterilisaatiot ovat vähentyneet ja miesten lisääntyneet. Pari vuosikymmentä sitten miesten sterilointien osuus oli vain 5 prosenttia, mutta vuonna 2018 steriloiduista 63 prosenttia oli miehiä. Steriloitujen määrät ja väestöosuudet ovat tosin pieniä. Vuoden 2018 lopussa 45–59-vuotiaista miehistä oli steriloitu 4 prosenttia, kun vastaava osuus samanikäisillä naisilla oli lähes 19 prosenttia.

Ehkäisyneuvola- tai perhesuunnittelukäynnille asiakas tulisi lähtökohtaisesti pyytää puolison tai seurustelukumppanin kanssa, jotta molemmat saisivat neuvontaa ja seksuaalikasvatusta. Parisuhteen kysymykset tulisi huomioida nykyistä huomattavasti useammin ja paremmin vastaanoton yhteydessä.

Miehet mukana raskausajan seurannassa

Raskausajan seuranta on perinteisesti ja vahvasti biologisista syistä ollut naisiin kohdistuvaa. Myös perheiden sisäinen vastuunjako lastenhoidossa on tukenut palvelujen kohdentamista naisille. On kuitenkin välttämätöntä, että palvelut suunnataan myös puolisolle, jos haluamme, että yhteiskunta muuttuu tasa-arvoisempaan ja yhdenvertaisempaan suuntaan.

Neuvoloissa onkin kiinnitetty huomiota isien tukemiseen. Äitiysneuvolan laajoissa terveystarkastuksissa otetaan esille tulevan isän terveys ja hyvinvointi. Vuonna 2017 THL:n toteuttamaan vauvaperheiden pilottitutkimukseen vastanneista isistä 87 prosenttia kertoi osallistuneensa ainakin jollekin äitiysneuvolakäynnille ja 98 prosenttia synnytykseen. Pilottitutkimuksen tuloksia ei voi yleistää koskemaan koko maata, mutta se antaa viitettä nykyisien osallistumisaktiivisuudesta äitiyshuollon palveluihin.

Vuodesta 2016 lähtien on ollut mahdollista tarvittaessa tunnustaa isyys jo raskausaikana äitiysneuvolassa. Vuonna 2017 kaikista isyyden tunnustamisesta lähes 80 prosenttia tehtiin ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa.

Pohjois-Karjalassa on kehitetty isäneuvolan toimintamalli. Mallissa korostetaan yksilöllisyyttä, eri elämäntilanteiden huomioimista ja isän kuulluksi tulemista. Isäneuvolassa isät voivat luottamuksellisesti ja avoimesti tuoda esille omia näkemyksiään ja keskustella muun muassa vanhemmuudesta, parisuhteesta, mieltä askarruttavista ja isälle merkityksellisistä asioista. Isiä kannustetaan osallistumaan myös muihin perheen neuvolakäynteihin ja pyritään tekemään muutkin perhepalvelut miehille tutuiksi.

Yksilölliset tarpeet huomioitava palveluissa

Miesten seksuaalineuvonnan tarve on tunnistettava muissakin terveydenhuollon palveluissa, kuten erilaisten pitkäaikaisten tai äkillisten sairauksien hoidossa tai työterveyshuollon tarkastuksissa. Miehille tulee antaa neuvontaa tai ohjata heidät eteenpäin heidän tarvitsemiinsa palveluihin. Parisuhteiden puheeksi ottaminen ja tuen tarjoaminen varhain ja aktiivisesti on ylipäänsä tärkeää kaikilla niillä vastaanotoilla, joissa miehet käyvät kuten esimerkiksi työterveyshuollossa.

Kaikille tarjottavissa palveluissa pitää kuitenkin muistaa yksilölliset tarpeet ja se, ettei samalla palvelulla koskaan voida auttaa kaikkia yhdenvertaisesti. Jos palvelut on selkeästi suunnattu naisille, vastuun jakamisessa sukupuolten välillä ei välttämättä edistytä. Erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelujen kehittämisen yhteydessä on hyvä aina pohtia, onko palvelu on saavutettava pojille ja miehille.

Ei unohdeta yksineläviä tai ikääntyviä miehiä

Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja tulisi olla tarjolla silloinkin, kun lisääntyminen ei ole ajankohtaista tai mahdollista – seksuaaliterveys ja -kasvatus kuuluvat kaikille ja kaikenikäisille miehille. Leskeksi jääminen tai yksin eläminen voi olla terveysriski monella tapaa. Kaikessa terveydenhuollon kohtaamisessa pitää muistaa kysyä myös yksineläviltä seksuaaliterveydestä ja tarjota aktiivisesti neuvontaa.

Miesten kokema seksuaaliväkivalta on vaiettu asia

Poikien ja miesten kokema seksuaaliväkivalta on vielä vaietumpi asia kuin naisten kokema. Miesuhreja on vaikeampi tavoittaa avun piiriin ilman erityisesti pojille ja miehille suunnattuja palveluja. Myös vammaiset voivat kohdata seksuaaliväkivaltaa.

Amerikkalaistutkimuksen mukaan seksuaaliväkivaltaa oli kokenut vammaisista naisista lähes 27 prosenttia ja vammaisista miehistä lähes 14 prosenttia, kun vammattomilla osuudet ovat 14 ja 4 prosenttia. On tärkeää kouluttaa ammattilaiset huomaamaan vammaisten ihmisten altistuminen väkivallan uhriksi joutumiselle myös silloin kun kohdataan omahoitajia.

Toimintaohjelman tavoitteet punnitaan

Tämän vuoden lopussa arvioidaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma. Sen jälkeen saamme lisätietoa siitä, miten hyvin miesten huomioiminen seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluissa on onnistunut – onko päästy toimintaohjelman tähän tavoitteeseen.

Miehet toimivat aktiivisesti tasa-arvoliikkeessä ja ovat yhä enemmän mukana lastensa elämässä. Siitä huolimatta tai juuri siksi on hyvä pohtia, tarvitaanko jatkossa vielä miehille suunnattuja palveluja vai voidaanko seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja tarjota kaikille ilman sukupuolipainotuksia.

***

19.11.2019 vietetään kansainvälistä miestenpäivää.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *